Maakuntahallitus
Esityslista 21.09.2026/Asianro 122

Maakuntahallitus 15.06.2026 § 88 

Strateginen lähtökohta  

 Maakuntakaava on lakisääteinen pitkän aikajänteen strateginen suunnitelma, jolla ohjataan maakunnan maankäytön ja toiminnallisen kokonaisuuden kehitystä kohti määriteltyä tavoitetilaa.

 Maakuntakaavalla edistetään osaltaan Uudenmaan liiton strategisten linjauksien ja maakuntaohjelman toteuttamista. Innovatiivisen vihreän siirtymän VISIO-kaavatyö tukee maakuntaohjelman kaikkia kolmea painopistettä: ympäristöviisautta, innovatiivisuutta ja onnellisuutta. VISIO-kaavatyön rinnalla laaditaan tiiviissä yhteistyössä merialuesuunnitelman päivitystä sekä maakuntaohjelmaa toteuttavia tiekarttoja.             

Selostus

 VISIO-kaavan luonnos oli nähtävillä keväällä 2026. Kaavasta saatiin yhteensä 206 lausuntoa ja palautetta, joista tuodaan nyt maakuntahallitukselle tiedoksi alustava kooste.

 VISIO – Innovatiivinen vihreä siirtymä on Uudenmaan 5. vaihemaakuntakaava, jonka tavoitteena on edistää vihreää siirtymää ympäristön reunaehdot huomioiden. Kaava täydentää ja päivittää voimassa olevia maakuntakaavoja ja ohjaa yhdessä niiden kanssa Uudenmaan alueidenkäyttöä pitkälle tulevaisuuteen. Kaavan tavoitevuosi on 2050.

 Kaavan teemat ovat: energia, logistiikka ja pitkän matkan henkilöliikenne, teollinen tuotanto, kiertotalous ja maa-aineshuolto, luonto ja hiilensidonta, vesihuolto ja vesivarat sekä maanpuolustus. Läpileikkaavina näkökulmina tarkastellaan ilmastonmuutoksen hillintää ja sopeutumista, turvallisuutta, huoltovarmuutta ja resilienssiä; hyväksyttävyyttä ja oikeudenmukaisuutta sekä innovatiivista vihreää siirtymää.

Kaavaluonnoksen vuorovaikutus

 Kaavaluonnoksen vuorovaikutus toteutettiin keväällä 2026. Lausuntojen ja palautteen antamiseen varattiin aikaa 11.3.–8.5.2026. Vuorovaikutukseen sisältyi: lausunnonantajien kutsutilaisuus, kaikille avoin teams-yleisötilaisuus sekä neljä seudullista yleisötilaisuutta Helsingissä, Porvoossa, Tuusulassa ja Siuntiossa.

 Lausuntopyyntö lähetettiin 184 taholle, minkä lisäksi palautteen antamisen mahdollisuudesta viestittiin avoimesti kaikille osallisille mm. kaavan ja kuntien nettisivuilla, liiton ja kuntien kuulutuksissa, yleisötilaisuuksissa, kaavan uutiskirjeissä ja sosiaalisessa mediassa.

 Toukokuun 2026 loppuun mennessä VISIO-kaavan luonnoksesta oli saatu yli 200 lausuntoa tai mielipidettä ja näihin sisältyen lähes 800 teema- tai aihekohtaista kommenttia. Lausunnon jättivät lähes kaikki Uudenmaan kunnat sekä laaja joukko valtion viranomaisia, maakuntien liittoja, energiayhtiöitä, satamia, elinkeinoelämän toimijoita, ympäristöjärjestöjä ja asukasyhdistyksiä. Lisäksi yksityishenkilöt antoivat paljon palautetta.

 Palautteen aiheet kaavateemoittain

 Palautteessa kaavan teemoista korostuivat erityisesti luonto ja hiilensidonta (297 kpl kommentteja), energia (218 kpl kommentteja), logistiikka ja liikenne (161 kpl kommentteja) sekä teollinen tuotanto, kiertotalous ja maa-aineshuolto (108 kpl kommentteja). Yhteen palautteeseen saattaa siis sisältyä kommentteja useammasta kaavan teemasta ja aiheesta.

 Luonto ja hiilensidonta – teemassa keskeisiksi aiheiksi nousivat viheryhteydet, kulttuuriympäristöt ja maisema-alueet, suojelualueet ja luo-alueet sekä ekologinen kompensaatio. Useissa palautteissa esitettiin uusia suojelualueita ja viheryhteyksiä sekä nykyisten ekologisten verkostojen vahvistamista. Samalla korostettiin tarvetta sovittaa yhteen luonnon monimuotoisuuden tavoitteet ja vihreän siirtymän investoinnit. Huolta herättivät kulttuurimaiseman ja energiaan liittyvien hankkeiden (aurinkovoimalat, voimalinjat) ristiriidat ja toivottiin etenkin valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden turvaamista aurinkovoiman rakentamiselta. Etenkin metsätalouden kannalta pidettiin tärkeänä, että kaavassa on esitetty kumottavaksi niitä osia suojelualuemerkinnöistä, joita ei tarkempien tietojen mukaan ole mahdollista toteuttaa luonnonsuojelulailla. Uusia nk. luo-alueita (Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue) pidettiin hyvinä, mutta merkinnän päällekkäisyyttä suhteessa luonnonsuojelu- ja Natura-alueisiin esitettiin tutkittavaksi. Merkinnän ohjausvaikutusta ja tulkintaa tulee selventää mm. suhteessa alkutuotantoon.

 
Energian teemassa palautteessa korostuivat aurinkovoima, voimalinjat, vetyputket, ydinvoima sekä datakeskukset. Aurinkovoimasta laaja näkemys oli, että hankkeet tulisi ensisijaisesti sijoittaa rakennettuun tai muuten muokattuun ympäristöön. Erityisesti luonto-, maisema- ja ruokaturvavaikutukset nousivat esiin. Asukkaat ja yhdistykset korostivat voimalinjojen haittoja maisemalle ja luonnolle, kun taas yritykset ja energiatoimijat painottivat sähköverkon vahvistamisen välttämättömyyttä vihreän siirtymän toteutumiselle. Varautumista kansalliseen vetyverkkoon pidettiin tärkeänä, mutta korostettiin putkien sijoittamista olemassa olevien infrastruktuurikäytävien yhteyteen. Pienydinvoima nähtiin mahdollisuutena puhtaan energian ja lämmön tuotannossa, mutta samalla korostettiin terminologian täsmentämistä sekä sijoittumisen ja turvallisuuden tapauskohtaista arviointia lupamenettelyissä. Datakeskusten hukkalämmön hyödyntämistä kaukolämpöverkossa kannatettiin, mutta samalla nostettiin esiin niiden suuri sähkön- ja vedenkulutus sekä kysymys paikallisten hyötyjen riittävyydestä. Kunnat toivoivat datakeskusten huomioimista nykyistä laajemmin omana maankäyttökysymyksenään.

 
Logistiikka ja liikenne -teemassa eniten keskustelua herättivät rahtirata ja multimodaaliterminaali, Tallinna-tunneli, raskaan liikenteen lataus- ja taukopaikat sekä Itärata ja Lentorata. Palautteessa korostuu toisaalta hankkeiden strateginen merkitys ja toisaalta niiden paikalliset vaikutukset sekä niihin liittyvä epävarmuus.

Rahtiradan ja multimodaaliterminaalin osalta niiden sijoittuminen herättää merkittäviä huolia erityisesti asutuksen, viljelyalueiden ja yhtenäisten metsäalueiden läheisyydessä. Palautteessa painottuu tarve jatkosuunnittelun tarkentamiselle, vaikutusten arvioinnin vahvistamiselle sekä vaihtoehtojen vertailulle. Myös eri ratayhteyksien yhteensovittaminen ja toteutettavuuskysymykset nousevat keskeisiksi.

Tallinna-tunnelia pidetään yleisesti tärkeänä saavutettavuuden ja kansainvälisten liikenneyhteyksien näkökulmasta, ja sen nähdään vahvistavan Suomen asemaa osana eurooppalaista verkkoa. Keskeinen kysymys liittyy linjausvaihtoehtoihin: osa toimijoista kannattaa yhden linjauksen esittämistä maankäyttörajoitusten minimoimiseksi, kun taas toiset korostavat useampien vaihtoehtojen säilyttämistä, jotta toteuttamismahdollisuuksia ei rajata liian aikaisessa vaiheessa. Tunnelihanke kytkeytyy myös rahtiradan ja logistiikkaratkaisujen kokonaisuuteen.

Raskaan liikenteen vaihtoehtoisten käyttövoimien jakelu- ja taukopaikkojen tarve tunnistetaan laajasti, ja niiden osoittamista kaavassa pidetään perusteltuna. Samanaikaisesti esiin nousee huolia sijaintien soveltuvuudesta, vaikutuksista ympäristöön ja pohjavesiin sekä aluevarausten laajuudesta, minkä vuoksi tarkennuksia ja muutoksia pidetään tarpeellisina.

Itärataa koskevassa palautteessa korostuvat linjausvaihtoehtojen tarkastelu ja niiden vaikutukset ympäristöön, maisemaan ja yhdyskuntarakenteeseen. Samalla tunnistetaan hankkeen merkitys saavutettavuuden ja aluekehityksen kannalta. Lentorata jakaa näkemyksiä. Osa pitää ratalinjausta yleissuunnitelman mukaisena (Väylävirasto) ja hanketta perusteltuna osana valtakunnallista liikennejärjestelmää, kun taas osa nostaa esiin huolia sen vaikutuksista, kustannuksista, toteutettavuudesta ja tarpeellisuudesta. Palautteessa korostuu tarve vaihtoehtojen ja vaikutusten tarkemmalle arvioinnille.

 Kokonaisuutena liikenteen palautteessa painottuu tarve jatkosuunnittelun tarkentamiselle, vaikutusten syventämiselle sekä tasapainon löytämiselle laajempien liikennejärjestelmähyötyjen ja paikallisten haittavaikutusten välillä.

 Teollinen tuotanto, kiertotalous ja maa-aineshuolto -teemassa keskustelua herättivät erityisesti ns. kaavakartan ”harmaat donitsit” eli teollisen tuotannon, kiertotalouden ja maa-aineshuollon kehittämisalueet. Niitä pidettiin elinkeinojen näkökulmasta tärkeinä, mutta useiden kohteiden osalta esitettiin myös merkittävää kritiikkiä luonto- ja ympäristövaikutuksista. Erityisesti Pikkala-Kela, Risten ja Läpp-Horsbäck nousivat palautteessa alueista esiin.

 Palaute seuduittain

Pääkaupunkiseudun asukaspalautteessa korostuivat viheryhteydet sekä kriittiset näkemykset Lentoradasta, rahtiradasta ja multimodaaliterminaalista, kun taas kuntien ja viranomaisten palautteessa painottuivat Tallinna-tunneli, energiahuolto sekä ekologisten verkostojen turvaaminen. Keski-Uudenmaan palautteessa nousivat esiin erityisesti rahtirata, TTKM-alueet, energiainfrastruktuuri, datakeskukset sekä luonnon, viheryhteyksien ja pohjavesien huomioiminen vihreän siirtymän hankkeissa.

 Länsi-Uudellamaalla keskeisiä teemoja olivat energia- ja vetyverkot, TTKM-alueiden vaikutukset, aurinkovoima sekä viheryhteyksien, suojelualueiden ja muiden ympäristöarvojen turvaaminen. Itä-Uudellamaalla palautteessa korostuivat Itärata, Kilpilahden ja muiden TTKM-alueiden kehittäminen, energiahankkeet sekä viheryhteyksien ja suojelualueiden yhteensovittaminen aluekehityksen kanssa.

 Yhteenveto

 Palautteessa ei muodostunut selkeää kaavan puolustajien ja vastustajien jakoa, vaan näkemykset vaihtelivat teemoittain. Kunnat ja elinkeinoelämän toimijat korostivat investointien, energiainfrastruktuurin, logistiikan ja teollisuuden toimintaedellytyksiä; kannattivat pääosin vihreän siirtymän mahdollistamista maakuntakaavalla sekä toivoivat monin paikoin tarkennuksia kaavamääräyksiin ja aluevarauksiin.

 Ympäristöjärjestöt, paikallisyhdistykset ja monet yksityishenkilöt painottivat luonnon monimuotoisuutta, viheryhteyksiä, maisema-arvoja ja vaikutusten arviointia; suhtautuivat kriittisemmin erityisesti suuriin energia- ja teollisuushankkeisiin sekä joidenkin aluevarausten laajuuteen. Viranomaiset keskittyivät ennen kaikkea kaavan tekniseen laatuun, vaikutusten arviointeihin, turvallisuuteen sekä lainsäädännön ja valtakunnallisten tavoitteiden huomioimiseen.

 Palautteen perusteella VISIO-kaavan tavoitteita vihreän siirtymän edistämiseksi pidetään yleisesti tärkeinä. Eniten keskustelua ovat herättäneet luonnon monimuotoisuuden turvaamisen sekä vihreän siirtymän investointien yhteensovittaminen, energiainfrastruktuurin sijoittaminen, liikennejärjestelmän ratkaisut sekä teollisen kehittämisen alueet. Palautteessa korostuvat erityisesti vaikutusten arviointien kehittämistarpeet, eri maankäyttötavoitteiden yhteensovittaminen sekä kaavamääräysten selkeyttäminen.

Maakuntahallitus ohjaa työn jatkovalmistelua ja saatu palaute otetaan huomioon soveltuvin osin.

Esittelijän päätösesitys:

 Maakuntahallitus päättää merkitä tiedoksi VISIO-kaavan luonnoksesta saadun palautteen.

Esittelijä: maakuntajohtaja Tuija Telén

Päätös:

 Maakuntahallitus päätti esityksen mukaan.

Lisätiedot:

 Vastuujohtaja Mari Siivola

 Asiantuntijat Ilona Mansikka, Elina Ojala ja Heini Peltonen

Maakuntahallitus 21.9.2026    

40/06.01.01/2026  

Strateginen lähtökohta  

 Maakuntakaava on lakisääteinen pitkän aikajänteen strateginen suunnitelma, jolla ohjataan maakunnan aluerakenteen ja maankäytön kokonaisuuden kehitystä kohti maakuntaohjelman esittämää tavoitetilaa.

 Maakuntakaavalla edistetään osaltaan Uudenmaan liiton strategisten linjauksien ja maakuntaohjelman toteuttamista. Innovatiivisen vihreän siirtymän VISIO-kaavatyö tukee maakuntaohjelman kaikkia kolmea painopistettä: ympäristöviisautta, innovatiivisuutta ja onnellisuutta. VISIO-kaavatyön rinnalla laaditaan tiiviissä yhteistyössä merialuesuunnitelman päivitystä sekä maakuntaohjelmaa toteuttavia tiekarttoja.             

Selostus

 VISIO-kaavan luonnos oli nähtävillä keväällä 2026. Kaavasta saatiin yli 200 lausuntoa ja palautetta. Palautteen pohjalta on nyt arvioitu kaavaratkaisujen, määräysten, vaikutusten arvioinnin ja kaava-aineistojen muutostarpeita sekä valmisteltu jatkotoimenpiteitä kaavaehdotukseen. Maakuntahallitukselle tuodaan tiedoksi kooste kaavan läpileikkaavien näkökulmien palautteesta sekä muusta palautteesta, joka ei kohdistu suoraan varsinaisiin kaavan teemoihin. Lisäksi tuodaan tiedoksi palautteeseen perustuvat toimenpide-ehdotukset. Läpileikkaavien näkökulmien palaute sisältää myös VISIO-kaavasta järjestettyjen kansainvälisten vertaisarviointien tulokset.

 VISIO – Innovatiivinen vihreä siirtymä on Uudenmaan 5. vaihemaakuntakaava, jonka tavoitteena on edistää vihreää siirtymää ympäristön reunaehdot huomioiden. Kaava täydentää ja päivittää voimassa olevia maakuntakaavoja ja ohjaa yhdessä niiden kanssa Uudenmaan alueidenkäyttöä pitkälle tulevaisuuteen. Kaavan tavoitevuosi on 2050.

 Kaavan teemat ovat: energia, logistiikka ja pitkän matkan henkilöliikenne, teollinen tuotanto, kiertotalous ja maa-aineshuolto, luonto ja hiilensidonta, vesihuolto ja vesivarat sekä maanpuolustus. Läpileikkaavina näkökulmina tarkastellaan ilmastonmuutoksen hillintää ja sopeutumista; turvallisuutta, huoltovarmuutta ja resilienssiä; hyväksyttävyyttä ja oikeudenmukaisuutta sekä innovatiivista vihreää siirtymää. Läpileikkaavien näkökulmien osuus painottuu ehdotusvaiheeseen.

Kaavaluonnoksen vuorovaikutus

 Kaavaluonnosvaiheen vuorovaikutus toteutettiin keväällä ja kesällä 2026. Kaavaluonnosta esiteltiin kuudessa vuorovaikutustilaisuudessa, ja näissä kerättiin myös palautetta. Lisäksi kaavaluonnosta esiteltiin kuntien eri asiantuntijaryhmille ja muille sidosryhmille sekä medialle. Kaavan vertaisarviointi keskittyi kaavan läpileikkaavien näkökulmien vaikutusten arviointeihin. Kaavatyön uusimaalaisille sidosryhmille järjestettiin nk. pyöreän pöydän keskustelutilaisuus. Kansainväliseen vertaisarviointiin osallistui viisi Itämeren verrokkiseutua eli Tukholman, Oslon, Göteborgin, Riikan ja Tallinnan Harjun seudut. Vertaisarviointi päättyi kansainvälisten kaavoitusasiantuntijoiden työpajaan heinäkuun alussa.

 Läpileikkaavien näkökulmien palaute ja toimenpide-ehdotukset

 Ilmastonmuutoksen hillinnän ja sopeutumisen palautteessa korostui tarve vahvistaa kokonaiskuvaa kaavan ilmastovaikutuksista, arvioida kaavaratkaisujen yhteisvaikutuksia sekä huomioida nykyistä vahvemmin ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja ilmastoriskit. Jatkotyössä täydennetään vaikutusten arviointia ja tarkistetaan kaavamääräysten ohjausvaikutusta sekä hillinnän että sopeutumisen näkökulmasta.

 Turvallisuuden, resilienssin ja huoltovarmuuden palautteessa korostuivat kriittisen infrastruktuurin turvaaminen, vaihtoehtoiset yhteydet ja riittävät kapasiteettivaraukset sekä energia-, liikenne-, vesihuolto-, puolustus- ja ruokahuoltojärjestelmien toimintavarmuus. Jatkotyössä pyritään vahvistamaan näiden järjestelmien toimintaedellytyksiä, tunnistetaan kriittisiä riippuvuuksia sekä vahvistetaan varautumisen ja häiriönsietokyvyn näkökulmaa.

 Hyväksyttävyyden ja oikeudenmukaisuuden osalta palautteessa nousivat esiin erityisesti paikallisten sekä ylimaakunnallisten haittojen ja hyötyjen jakautuminen, maanomistajien oikeudet ja kaavan ennakoitavuus, ekologinen ja ylisukupolvinen oikeudenmukaisuus sekä kuntien paikallinen liikkumavara. Jatkotyössä tunnistetaan keskeiset sidosryhmät, mukaan lukien haavoittuvat ryhmät, sekä täydennetään vaikutusten arviointia. Osana arviointia tunnistetaan haittojen ja hyötyjen jakautumista kuten myös haittojen lieventämisen keinoja.

 Innovatiivisen vihreän siirtymän näkökulmasta palautteessa painottuivat energiajärjestelmän murros, uudet teknologiat sekä teollisuuden, logistiikan ja kiertotalouden kehittämisedellytykset. Jatkovalmistelussa kaavan strateginen, joustava ja teknologianeutraali luonne halutaan säilyttää sekä tunnistaa paremmin investointien, innovaatioekosysteemien ja kestävän aluekehityksen kannalta keskeisiä alueita.

 Kaavaluonnoksen yleinen palaute sekä muihin teemoihin, vuorovaikutukseen ja vaikutusten arviointiin liittyvä palaute ja toimenpiteet

Yleisessä ja muiden teemojen palautteessa VISIO-kaavaa pidettiin pääosin tarpeellisena, ajankohtaisena ja hyvin valmisteltuna. Maakuntakaavalta toivottiin strategisuutta ja yleispiirteisyyttä sekä riittävää joustoa kuntakaavoitukselle. Samalla korostettiin vihreän siirtymän investointien, elinvoiman ja kilpailukyvyn edellytyksiä, ympäristön arvoja ja ilmastonäkökulmaa, turvallisuutta ja huoltovarmuutta sekä kuntien, maakuntien ja eri kaavatasojen välistä yhteistyötä. Myös alkutuotannon ja ruokahuollon merkitystä toivottiin vahvemmin esiin. Jatkotyössä selkeytetään maakuntakaavan roolia sekä kaava-aineistoja, ratkaisuja ja niiden perusteluja. Kaavaehdotuksen ratkaisujen yhteensovittamista kuntien ja naapurimaakuntien kaavojen kanssa jatketaan.

 Kaavan vuorovaikutuksesta saatiin sekä kiitosta että kritiikkiä. Erityisesti maanomistaja- ja asukasviestinnättavuudessa sekä kaavakartan ja muun aineiston selkeydessä nähtiin kehittämistarpeita. Jatkotyössä mm. kehitetään vuorovaikutusta, tavataan kuntia, viranomaisia, toimijoita ja asukkaita sekä selkeytetään kaava-aineistoja ja verkkosivuja. Vuorovaikutuksesta kootaan raportti osaksi kaava-aineistoja. Lisäksi täydennetään osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa ja kaavaselostusta muutoksenhakuun, muuttuvaan lainsäädäntöön ja tietomallimuotoisuuteen liittyen.

Vaikutusten arvioinnin palautteessa toivottiin sen täydentämistä ja tarkentamista, joten jatkotoimina arviointia täydennetään mm. kaavan kokonais- ja kumulatiivisten vaikutusten arvioinnilla. Myös esimerkiksi suurten liikennehankkeiden yhteisvaikutusten arviointia tarkennetaan. Vaikutusten arviointia hyödynnetään kaavaehdotuksen valmistelussa ja mahdollisten haitallisten vaikutusten ehkäisemisessä ja huomioimisessa.             

 Teemakohtaiset toimenpiteet

 Kaavan teemojen luonnosvaiheen palautteet esiteltiin maakuntahallitukselle kesäkuussa. Palautteen perusteella valmistelua jatketaan nyt teemakohtaisesti. Hallitukselle esitellään tiedoksi ehdotukset jatkotoimenpiteiksi.

        Luonto ja hiilensidonta -teemassa mm. päivitetään ekologisten verkostojen tietoja, tarkistetaan suojelualueita ja uusia merkintätapoja sekä täsmennetään määräyksiä ja vaikutusten arviointia.

        Energiateemassa täydennetään muun muassa aurinko- ja ydinvoimaa koskevia määräyksiä, vety- ja CO₂-siirtoyhteyksiä sekä voimajohtoverkon esitystä.

        Logistiikan ja pitkän matkan henkilöliikenteen osalta jatketaan mm. rahtiradan, multimodaaliterminaalin, raskaan liikenteen taukopaikkojen, Inkoon satamaradan ja Itäradan ratkaisujen tarkentamista.

        Teollisen tuotannon, kiertotalouden ja maa-aineshuollon merkintöihin tehdään kohde- ja sijaintitarkistuksia sekä täsmennetään merkintätapaa, määräyksiä ja maakunnallisuuden kriteerejä.

        Vesihuollon ja vesivarojen osalta täydennetään vesiensuojelua koskevaa yleismääräystä, selostusta, liitekarttaa ja vaikutusten arviointia.

        Maanpuolustusteemassa osalta tarkennetaan ainakin suojavyöhykkeen määräystä ja ampumamelualueiden esitystapaa.

        Kriittisen infrastruktuurin (vesihuolto ja maanpuolustus) osalta tutkitaan edelleen palautteen pohjalta yksityiskohtaisen tiedon poistamisen vaihtoehtoja yhteistyössä asianosaisten viranomaistahojen kanssa.

 Kaavatyön seuraavat askeleet

 Saatu palaute ohjaa kaavaehdotuksen valmistelua, johon kuuluu syksyn aikana myös paljon vuorovaikutusta mm. kuntien, toimijoiden ja asukkaiden kanssa erilaisten tapaamisten ja tilaisuuksien muodossa.
Vuorovaikutuksen ja lisäselvitysten pohjalta muokattua kaavaehdotusta esitellään maakuntahallitukselle ennen kaavaehdotuksen nähtäville asettamista keväällä 2027.
 

 Päätösesityksen oheismateriaalina on kooste saadusta palautteista ja jatkotoimenpiteistä. Haluttaessa hallitus voi pyytää palautteita tutustuttavaksi.

Esittelijän päätösesitys:

 Maakuntahallitus päättää merkitä tiedoksi VISIO-kaavan luonnoksesta saadun palautteen ja toimenpiteet kaavaehdotusvaiheeseen.

Esittelijä: maakuntajohtaja Tuija Telén

Lisätiedot:

 Vastuujohtaja Mari Siivola

 Asiantuntijat Ilona Mansikka, Elina Ojala ja Heini Peltonen