Maakuntahallitus
Pöytäkirja 27.02.2023/Pykälä 26

Maakuntahallitus 27.02.2023 § 26  

39/02.08.01.00/2023  

Tiivistelmä

Hallintojohtaja on 27.1.2023 päättänyt hankinnasta, jonka kohteena on Uudenmaan liiton juhlakirja. Maakuntahallituksen puheenjohtaja on 10.2.2023 ilmoittanut käyttävänsä hallintosäännön 20 § mukaista otto-oikeuttaan ottaa juhlakirjahankinta maakuntahallituksen käsittelyyn.

Maakuntahallitukselle esitetään, että se päättää pysyttää hallintojohtajan juhlakirjaa koskevan päätöksen.

Selostus

Hallintojohtaja on 27.1.2023 § 4/2023 päättänyt hankinnasta, jonka kohteena on noin kolmensadan sivun laajuisen juhlakirjan kirjoittaminen. Kyseessä on kansallisen kynnysarvon alittava hankinta.

Merkittävän osan kirjasta muodostaa Uudenmaan liiton historia ja ennen kaikkea tulevaisuuden arviointi ja asemointi. Kirjassa käydään läpi Uudenmaan liiton kehitystä erityisesti viimeisen 15 vuoden aikana. Tällä ajanjaksolla liiton toimintaympäristössä on ollut merkittäviä muutoksia, muun muassa Itä-Uudenmaan maakunnan liittäminen Uuteenmaahan sekä useat sosiaali- ja terveydenhoitoa sekä aluehallintoa uudistamaan pyrkineet hankkeet. Kirjan toinen osa tulee käsittelemään maakuntajohtajan uran vaiheita sekä toimintaa Uudenmaan liitossa. Liiton roolin kansallinen muuttuminen ja kansainvälisen roolin voimistuminen ovat myös tärkeä osa kirjaa. Kirjassa on tarkoitus pohtia Uudenmaan liiton ja Uudenmaan alueen merkitystä sekä kansallisesti maan kehityksen veturina että myös kansainvälisesti. Kirjaan tulee yhteiskunnallisesti aktiivisten eri henkilöiden näkemyksiä etenkin siitä, mitä Uudenmaan liitto on saanut aikaan ja mihin suuntaan kannattaa jatkaa.

Kirjahankkeen käynnistäjiin on kuulunut maakuntahallituksen puheenjohtaja Markku Markkula. Hän on ideoinut, että hankkeen tueksi ja sparraajiksi voisi tulla kevyesti toimiva ryhmä, jossa olisivat maakuntajohtajan aikaiset maakuntahallituksen ja valtuuston puheenjohtajat.

Uudenmaan liiton ja Itä-Uudenmaan liiton historiasta on kirjoitettu aikaisemmin yhteensä neljä kirjaa. Vuonna 2006 ilmestyi teos "Uusmaalaisen aluesuunnittelun vuodet 1946-2006". Kirja kertoi Uudenmaan liiton historiasta 60 vuoden ajalta, sinä aikana tapahtuneista organisaatio- ja toimintaympäristömuutoksista sekä esitteli liiton johtavissa viroissa eriaikoina työskennelleitä henkilöitä. Teos kirjoitettiin ja toimitettiin liiton sisäisenä työnä. Painatuskuluja siitä aiheutui yhteensä noin 11 500 €. Vuonna 2009 ilmestyi Itä-Uudenmaan liiton 50-vuotista historiaa käsittelevät teos "Ikkuna historiaan". Tämä historiikki oli vastaavanlainen aluesuunnittelun ja seutusuunnittelun ja Itä-Uudenmaan liiton organisaation historiaa esittelevä teos. Itä-Uudenmaan historiikin kirjoitustyö tilattiin ulkopuoliselta tekijältä. Kirjaprojektin kokonaiskustannus oli 25 000 €, josta toimitustyön arvo 14 000 €. Molemmista maakunnista on teetetty myös Á la carte -nimiset teokset, Itä-Uudestamaasta vuonna 1998 ja Uudestamaasta vuonna 1999. Näissä teoksissa pääpaino oli maakuntien ruokaperinteissä, ruokapaikoissa ja -tavoissa. Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakunnat yhdistyivät vuoden 2011 alusta.

Vuonna 2021 julkaistiin teos "Uudenmaan tulevaisuuskirja - Polkuja vuoteen 2050". Kirjan tarkoituksena oli hahmottaa Uudenmaan tulevaisuutta vuoteen 2050 mennessä osana Uudenmaan liiton ennakointitehtävää. Kirja toimitettiin liiton omana työnä ja sen artikkelien kirjoittajina oli yhteiskunnan eri alojen asiantuntijoita, joille osalle maksettiin kirjoituspalkkio. Tulevaisuuskirjan ulkoiset kustannukset olivat yhteensä noin 11 000 €.

Uudenmaan liitto julkaisee vuosittain tärkeimmät omana sekä konsulttitöinä tilatut selvitykset ja raportit osana liiton julkaisusarjaa. Vuosittain julkaisuja laaditaan n. 20-25 kpl. Liiton julkaisut ovat luettavissa osoitteessa https://uudenmaanliitto.fi/julkaisut/.

Maakuntahallituksen puheenjohtaja on 10.2.2023 ilmoittanut käyttävänsä hallintosäännön 20 § mukaista oikeuttaan ottaa juhlakirjahankinta-asia maakuntahallituksen käsittelyyn. Ilmoitus on tehty laissa säädetyssä määräajassa.

Juhlakirjan taustaa

Kun tuli tietoon, että maakuntajohtaja Savolaisen eläköitymisaika lähestyy, syntyi ajatus tehdä juhlakirja. Useasti merkittävästä johtotehtävästä eläköityvää muistetaan teettämällä tästä muotokuva. Yleisesti eläköityvän näkemyksellä on kuitenkin vaikutusta mahdollisen muistamisen muotoon.

Kirja on elämäkertateos Savolaisesta ja liiton kehityksestä hänen aikanaan. Liiton historiikki on tehty vuonna 2006 ja sen päivittäminen olisi osa työtä. Teos julkaistaisiin maakuntajohtajan eläkkeelle jäämisen yhteydessä.

Hankkeen tavoite on koota paitsi Savolaisen elämänvaiheita ja kuvata liiton kehitystä, myös pyytää hänen kanssaan toimineilta tai toimivilta napakka kirjoitus juhlakirjaan. Kirjoituksissa arvioitaisiin Uudenmaan tulevaisuutta, erityisesti maakunnan näkökulmasta, ei pelkästään liiton.

Henkilöhistorian osalta mm. urheiluelämän johtotehtävillä on osansa kirjassa. Samoin henkilökuvaa luodaan kirjoittamalla lapsuudesta Etelä-Karjalassa, pesäpallon ja muun urheilun harrastamisesta, kouluttautumisista sekä työurasta eri vivahteineen.

Hankkeen rahoitus

Kyse on Uudenmaan liiton maakuntajohtajasta sekä liiton kehittymisestä kertovasta kirjasta. Siten on luontevaa, että myös liitolle tulisi osa kustannuksista. Pääosa kuluista katetaan kuitenkin ulkopuolisella rahoituksella. Rahoitusta kerätään yrityskentästä sekä mm. aiemmilta työnantajilta, joiden vaiheita teoksessa käsitellään.

Hankkeen alkuvaiheessa kirjoittaja tekee työtään omalla riskillään. Kun ulkopuolista rahoitusta on riittävästi kasassa ja hankkeen toteutuminen on siltä osin varmentunut, on tarkoituksenmukaista tehdä liiton kanssa sopimus liiton osuudesta hankkeen rahoittamisessa.

Hankkeen kustannusarvio on 40 000 euroa (+alv). Uudenmaan liiton osuus kustannuksista on 40 %, kuitenkin maksimissaan 16 000 euroa (+alv)

Kirjoittaja

Kokenut historiantutkija FT, dosentti Jarkko Kemppi on julkaissut noin 30 teosta. Ne ovat suurimmalta osin henkilö- ja järjestöhistorioita. Hän on tehnyt aikoinaan myös Uudenmaan liitolle aineistonkeruuprojektin.

Asian tausta

 Hallintosäännön 22 § nojalla maakuntahallituksen alaisen viranomaisen on ilmoitettava maakuntahallitukselle tekemistään ottokelpoisista päätöksistä. Kuntalain 92 § sekä hallintosäännön 20 § nojalla maakuntahallituksen puheenjohtaja ja maakuntajohtaja voivat ottaa maakuntahallituksen käsiteltäväksi asian, joka on hallintosäännön nojalla siirretty maakuntahallituksen alaisen viranhaltijan toimivaltaan ja jossa asianomainen viranhaltija on tehnyt päätöksen. Asia on otettava maakuntahallituksen käsiteltäväksi sen ajan kuluessa, jossa kuntalain 138 § mukainen oikaisuvaatimus päätöksestä on tehtävä. Kuntalain 138 § nojalla ilmoitus on tehtävä 14 päivän kuluessa tiedoksisaannista. Ilmoitukselle ei ole säädetty määrämuotoa. Kuntalaissa ja hallintosäännössä ei ole tarkempia määräyksiä otto-oikeuden käyttämisessä noudatettavasta menettelystä.

 Hankinta on ilmoitettu maakuntahallitukselle 27.1.2023, joten otto-oikeutta on tullut käyttää 10.2.2023 mennessä. Ilmoitus on tehty 10.2.2023, joten se on tehty oikeassa ajassa.

 Kuntalain 92 § nojalla käsiteltäväksi otetussa asiassa voidaan tehdä uusi päätös, alemman viranomaisen tekemä päätös voidaan pysyttää, kumota tai muuttaa taikka asia voidaan palauttaa uudelleen valmisteltavaksi päätöksen tehneelle viranomaiselle. Kuntalain 64 § nojalla säännöstä sovelletaan myös kuntayhtymässä. Oikeuskirjallisuuden (Harjula-Prättälä, 2019) mukaan kunnanhallitus on velvollinen tekemään päätöksen otetussa asiassa. Alemman viranomaisen tekemät ratkaisut eivät sido kunnanhallitusta.

 Juhlakirjahanke on käynnistynyt. Maakuntahallituksen päätöksestä riippuen on mahdollista, että liitolle syntyy korvausvelvollisuus hankinnan toimeenpanoa varten tähän mennessä tehdystä työstä.

 Asian luonteen vuoksi se käsitellään puheenjohtajan selostuksen pohjalta maakuntahallituksen kokouksessa.             

Päätösesitys:

Maakuntahallitus päättää, että se pysyttää hallintojohtajan päätöksen 27.1.2023 § 4/2023.

Asian käsittely:

Asia käsiteltiin kokouksessa maakuntahallituksen puheenjohtajan selostuksen pohjalta ilman viranhaltijan esittelyä.

Asian käsittelyn aikana Ulla Kaukola Minerva Krohnin kannattamana teki vastaesityksen, jonka mukaisesti va. hallintojohtajan tekemää päätöstä ei pysytettäisi.

Koska tehtyä vastaesitystä oli kannatettu, suoritettiin äänestys. Äänestys suoritettiin nimenhuutona. Ne, jotka kannattivat pohjaehdotusta äänestivät JAA ja ne, jotka kannattivat Kaukolan vastaesitystä äänestivät EI. Äänestyksessä JAA -ääniä annettiin 7 (Juvonen, Markkula, Nieminen, Piirtola, Saxberg, Sigfrids ja Vikman-Kanerva) ja EI -ääniä 5 (Kaukola, Komulainen, Krohn, Stranius ja Vuorento).

Puheenjohtaja totesi, että pohjaehdotus on tullut maakuntahallituksen päätökseksi.

Päätös:

Maakuntahallitus päätti, että se pysyttää hallintojohtajan päätöksen 27.1.2023 § 4/2023.

Lisätiedot:

 Vastuujohtaja Inka Tikkanen