Maakuntahallitus
Pöytäkirja 10.06.2024/Pykälä 88

Maakuntahallitus 10.06.2024 § 88  

179/06.02.00/2024  

Tiivistelmä 

Etelä-Suomen aluehallintovirasto on pyytänyt lausuntoa Senkkerin maavallin rakentamista koskevasta lupahakemuksesta ja ottamaan kantaa erityisesti siihen, vaikeuttaako hakemuksen mukainen toiminta alueen käyttämistä maakuntakaavassa varattuun tarkoitukseen.

Hankealueelle sijoittuu Helsingin seudun vaihemaakuntakaavassa osoitetut tuotannon ja logistiikkatoimintojen kehittämisalueen kohdemerkintä, liikenteen yhteystarvemerkintöjä sekä viheryhteystarve-merkintä.

Hankealueen länsipuolelle maakuntakaavassa osoitetun viheryhteystarpeen tavoitteena on vahvistaa Uudenmaan liiton selvityksessä tunnistettua maakunnallista ekologisen verkoston kokonaisuutta. Hanke kaventaa merkittävästi olemassa olevaa metsäistä yhteyttä, joten hankkeella vaikuttaa olevan heikentävä vaikutus maakuntakaavassa osoitetun ekologisen yhteyden jatkuvuudelle ja toimivuudelle, eikä haitallisia vaikutuksia maakunnalliselle viheryhteydelle voi sulkea pois.

Maakuntakaavan liikenteen yhteystarvemerkintä osoittaa Tallinna-tunnelin ja sen jatkoyhteyksien yhteystarpeet. Tuotannon ja logistiikkatoimintojen kehittämisalueen kohdemerkinnän tarkoituksena on mahdollistaa Tallinna-tunnelin rahtiterminaalin sijoittuminen alueelle. Tallinna-tunnelin valtakunnallinen merkitys osana saavutettavuuden ja huoltovarmuuden varmistamista on kasvanut ja Uudenmaan liitto pyrkii edistämään tarkemman suunnittelun käynnistämistä. On keskeistä varmistaa, että hankealueella ei heikennetä valtakunnallisesti merkittävään Tallinna-tunneliin liittyvien terminaalin ja jatkoyhteyksien toteuttamisen edellytyksiä.

Maakuntahallitukselle esitetään, että se päättää antaa ehdotuksen mukaisen lausunnon.

Asian vireilletulo

Etelä-Suomen Aluehallintovirasto on pyytänyt lausuntoa Senkkerin luoteisosan ympäristölupa, maa-aineslupa ja toiminnan aloittamislupahakemuksesta. Lausunnon määräaika oli 23.5.2024. Uudenmaan liitto on saanut lausunnolle lisäaikaa 13.6.2024 asti.

Asian tausta

Hankealueen sijainti ja laajuus

Senkkeri Oy:n maavallin rakentamista koskeva hanke sijoittuu Tuusulan Metsäkylään Senkkerin louhinta-alueen luoteisosaan. Koko hankealueen pinta-ala on noin 70,3 hehtaaria, josta kiven ottoalue on noin 17,3 hehtaaria ja maavallin pinta-ala noin 40,8 hehtaaria, sekä käsittelyaseman pinta-ala 3-5 hehtaaria.

Hankkeen tavoitteet

Hankealueen toiminta on maanvastaanottotoimintaa maavallin rakentamiseksi sekä maa-ainesten käsittelyä. Toiminnassa louhitaan kalliota, jota käytetään vallin tukirakenteessa. Toiminnassa myös vastaanotetaan maa- ja kiviaineksia, joita käytetään maavallin rakentamisessa, mutta osa aineksista voidaan myös välivarastoida ja käsitellä uudelleenkäyttöä varten. Lupaa haetaan 20 vuodeksi.

Maakuntakaava

  Voimassa olevassa Helsingin seudun vaihemaakuntakaavassa hankealueelle on osoitettu kaavamerkinnät tuotannon- ja logistiikkatoimintojen kehittämisalue, liikenteen yhteystarve sekä lentokonemelualue. Hankealueen luoteispuolelle on osoitettu viheryhteystarpeen kehittämisperiaatemerkintä. Hankkeen länsipuolella kulkee Vantaanjoki, joka on osoitettu maakuntakaavassa sekä Natura 2000-alueen, että vedenhankinnan kannalta arvokkaan pintavesimerkinnän ominaisuusmerkinnöillä. Hankealuetta koskevat myös maakuntakaavan yleiset suunnittelumääräykset.

Viheryhteystarpeella osoitetaan maakunnallisesta ekologisesta ja virkistyksellisestä verkostosta ne yhteystarpeet, joiden toteuttaminen edellyttää muusta maankäytöstä johtuvaa yhteensovittamista. Merkintä ei osoita yhteyden tarkkaa sijaintia eikä määritä yhteyden leveyttä maastossa. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on turvattava, että merkinnällä osoitettu yhteystarve säilyy tai toteutuu tavalla, joka turvaa lajiston liikkumismahdollisuudet, virkistys- ja ulkoilumahdollisuudet sekä ylläpitää maisema- ja luontoarvoja. Viheryhteyden tarkkaa sijaintia ratkaistaessa on selvitettävä, että yhteydellä on edellytykset toimia osana laajempaa ekologista ja virkistyksellistä verkostoa.

Helsingin seudun vaihemaakuntakaavassa on osoitettu Tallinna-tunneliin liittyvä tavaraliikenteen yhteystarve lentoasemalta rahtiterminaaliin ja rahtiterminaalista Hanko-Hyvinkää-radalle Liikenteen yhteystarve -merkinnöillä. Liikenteen yhteystarvemerkinnällä osoitetaan liikenteen yhteystarpeet, joiden tarkka sijainti tai toteutustapa vaatii tarkempaa selvittämistä. Tallinna-tunneliin liittyvä yhteystarve sekä rahtiterminaali on vastaavantyyppisin merkinnöin osoitettu myös Tuusulan yleiskaavassa, joka ei kuitenkaan ole tullut vielä voimaan.

Tallinna-tunneliin liittyvä rahtiterminaali on osoitettu maakuntakaavassa Tuotannon ja logistiikkatoimintojen kehittämisalue -merkinnällä, joka sijoittuu lentoaseman melualueelle Tuusulan Metsäkylässä. Tuotannon ja logistiikkatoimintojen merkinnällä osoitetaan laajat tuotannon ja logistiikkatoimintojen kehittämisalueet, jotka on tarkoitettu sellaisia toimintoja varten, jotka toimintansa laadun, laajuutensa, ympäristövaikutusten tai muun syyn vuoksi eivät voi sijaita asutuksen välittömässä läheisyydessä. Alueelle on mahdollista sijoittaa tarkempien selvitysten perusteella esimerkiksi maa-aineshuoltoon liittyviä toimintoja. Merkittävät ympäristöhäiriöt on estettävä teknisin ratkaisuin ja/tai osoittamalla riittävät suoja-alueet. Uusi rakentaminen ja muu maankäyttö on sopeutettava ympäristöönsä tavalla, joka turvaa ympäristö- ja luontoarvot. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on kiinnitettävä huomiota hulevesien hallintaan ja varauduttava sään ääri-ilmiöihin.

Maakuntakaavassa ei ole osoitettu hankealueelle maa-aineshuollon kehittämisperiaatemerkintää, toisin kuin hakemuksen selostusosassa todetaan, vaan tuotannon- ja logistiikkatoimintojen kehittämisperiaatemerkintä. Nykyisiä alueen maa-ainestoimintoja osoittaa hankealueen kaakkoispuolelle osoitettu maakuntakaavan maa-aineshuollon kehittämisperiaatteen merkintä. Molemmat merkinnät mahdollistava maa-aineshuollon toiminnot.

Uudenmaan liiton aiemmat lausunnot

Uudenmaan liitto on antanut lausunnot hankkeen YVA-ohjelma- ja YVA-selostusvaiheissa. Lausunnoissa on kiinnitetty huomiota erityisesti maakuntakaavan viheryhteyksiin ja liikenteeseen kohdistuviin vaikutuksiin, sekä hankkeen lähtökohtiin. YVA:sta annetut lausunnot ovat lausunnon liitteenä.

YVA-ohjelmaa koskevassa lausunnossaan Uudenmaan liitto totesi viheryhteyksiin liittyen, että "Maakunnallisen ekologisen yhteyden, joka on myös maakuntakaavassa osoitettu viheryhteystarvemerkinnöillä (sijainnit yleispiirteiset), tarkastelu tulee vaikutusten arvioinnissa tehdä riittävän laajalta alueelta hankealueen ulkopuolelta, jotta hankkeen vaikutus yhteyden toimivuuteen voidaan tunnistaa. Nykytilassa hankealueen ympäristössä on jo varsin paljon yhteyttä heikentäviä tekijöitä, joten maakuntakaavan merkinnän toteutumisen kannalta tulee tarkastella yhteyden toteutumista tarvittaessa useampana ekologisena käytävänä. Hankealueella on metsäisenä alueena erityisesti merkitystä maakunnallisen ekologisen yhteyden toiminnalle, osana Uudenmaan ekologisten verkostojen selvityksessä (2018) tunnistettuja, harvoja Keski-Uudenmaan itä-länsisuuntaisia yhteyksiä. Ilmastonmuutos korostaa tarvetta toimiville ekologisille yhteyksille, jotta lajisto voi sopeutua muutoksiin."

Uudenmaan liitto totesi YVA-ohjelmasta antamassaan lausunnossa, että YVA:ssa tulee arvioida hankkeen vaikutukset maakuntakaavassa osoitettuun Tallinna-tunneliin liittyvään tavaraliikenteen yhteystarpeeseen lentoasemalta rahtiterminaaliin ja rahtiterminaalista Hanko-Hyvinkää-radalle sekä Tallinna-tunneliin liittyvän rahtiterminaalin toteuttamismahdollisuuksiin.

YVA-selostusta koskevassa lausunnossaan Uudenmaan liitto kiinnitti huomiota YVA:n aikana tehtyihin selvityksiin, ja totesi, että viheryhteyttä koskeva selvitys oli puutteellinen maakunnallisen ekologisen yhteyden käsittelyn osalta. Uudenmaan liitto esitti, että arviointiselostusta tulee ekologisen yhteyden tarkastelun osalta täydentää.

Uudenmaan liitto myös huomautti YVA-selostuksesta antamassaan lausunnossaan, että lupavaiheessa tulee kiinnittää erityistä huomiota maakunnalliselle ekologiselle verkostolle aiheutuvien vaikutusten lieventämiseen ja maakuntakaavassa viheryhteystarvemerkinnällä tavoitteellisena osoitetun yhteyden vahvistamiseen. Lieventämisessä keskeistä on YVA-selostuksessakin mainitun metsäisen vyöhykkeen jättäminen hankkeessa käyttöön otettavan alueen luoteis- ja pohjoispuolelle, sillä läjitettävän vallin osalta kestää pitkään, ennen kuin häiriöille alttiimmat lajit voisivat yhteyttä sen alueella kasvillisuuden suojassa jälleen käyttää. 

Ehdotus lausunnoksi

Uudenmaan liitto esitti YVA-selostuksesta antamassaan lausunnossa, että lupavaiheessa tulee kiinnittää erityistä huomiota maakunnalliselle ekologiselle verkostolle aiheutuvien vaikutusten lieventämiseen ja maakuntakaavassa viheryhteystarvemerkinnällä tavoitteellisena osoitetun yhteyden vahvistamiseen. Hankesuunnittelun yhteydessä ei ole tehty uusia viheryhteyttä koskevia tarkempia selvityksiä ja vaikutusten arviointeja, eikä viheryhteyksille kohdistuvia heikentäviä haitallisia vaikutuksia näin ollen voi saatavilla olevan aineiston perusteella sulkea pois. Tästä syystä Uudenmaan liitto toistaa tässä yhteydessä YVA-selostusvaiheessa antamansa lausunnot. Lisäksi Uudenmaan liitto lausuu seuraavaa.

Ekologiset yhteydet

Helsingin-seudun vaihemaakuntakaavassa hankealueen länsipuolelle osoitetun etelä-pohjoissuuntaisen viheryhteystarpeen tavoitteena on vahvistaa Uudenmaan liiton selvityksessä tunnistettua Kirkkonummen-Nuuksion ekologisen verkoston kokonaisuutta. Sekä tämä, että hankealueen pohjoispuolelle maakuntakaavassa osoitettu itä-länsisuuntainen viheryhteystarve ovat yhdessä tärkeitä koko kyseisen maakunnallisen ekologisen verkoston toimivuudelle, eikä niitä voi tarkastella toisistaan irrallisina. Ekologisen verkoston toimivuuden varmistamiseksi onkin välttämätöntä, että suunnittelussa ja lupaharkinnassa varmistetaan molempien yhteystarpeiden kytkeytyvyys. Uudenmaan liitto huomauttaa, että Vantaanjoen Natura-aluetta ei ole maakuntakaavassa osoitettu viheryhteystarpeena, eikä se korvaa edellä mainittujen viheryhteystarpeiden turvaamisvelvoitetta, toisin kuin hakemuksen selostusosassa esitetään.

Hankehakemuksessa viitataan viheryhteyksiin liittyvien vaikutusten osalta Insinööritoimisto Erkki Matilainen Oy:n laatimaan selvitykseen (Matilainen 2023). Uudenmaan liitto on todennut edellisessä lausunnossaan, että viheryhteyttä koskeva selvitys on puutteellinen maakunnallisen ekologisen yhteyden käsittelyn osalta. Maakunnallista viheryhteyttä koskeva selvitys (Matilainen 2023) ja hanketoimijan vastaus YVA-menettelyn perusteltuun päätelmään (Senkkeri Oy 2024) eivät ole ottaneet riittävästi huomioon maakuntakaavan merkinnän ohjausvaikutusta ja tarkentumista maankäytön suunnittelujärjestelmässä (MRL 32 §). Selvityksessä ei myöskään käy tarpeellisella tavalla ilmi se, mihin ekologisiin selvityksiin ja tietoihin johtopäätökset viheryhteyteen kohdistuvien vaikutusten osalta perustuvat.

Selvityksessä (Matilainen 2023) on todettu, että maakuntakaavassa osoitettu ekologinen yhteys jää hankealueen ulkopuolelle. Tulkinta on kyseenalainen, sillä maakuntakaavan yleispiirteinen viheryhteystarpeen merkintä on tarkentunut Vantaan yleiskaavassa ekologisena runkoyhteytenä kohtaan, johon hankealue sijoittuu. Vantaan oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa osoitettu maakuntakaavan tarkentuminen tulee ottaa huomioon hankkeen suunnittelun lähtötietona, koska se perustuu maakuntakaavavaihetta tarkempiin selvityksiin.

Selvityksessä (Matilainen 2023) myös todetaan, että Tuusulan yleiskaavassa ei ole merkintää Vantaan esittämän ekologisen runkoyhteyden jatkamiseen Tuusulan puolella. Uudenmaan liitto toteaa, että alueella voimassa olevat Ruotsinkylä-Myllykylä II ja Nahkela-Siippoo-Rusutjärvi osayleiskaava-alueet eivät kuuluneet Tuusulan yleiskaava 2040 kaava-alueeseen, missä ekologisia verkostoja on tarkasteltu ja ne ovat myös tulleet voimaan ennen maakuntakaavaa. Voimassa olevien yleiskaavojen voimaatulon jälkeen tarkentuneet tiedot ja suunnitelmat viheryhteyden toteuttamiseen liittyen on syytä ottaa huomioon aluetta suunniteltaessa.

Senkkeri Oy:n vastauksessa yhteisviranomaisen perusteltuun päätelmään todetaan, että Kehä IV:n (maantie 152) suunnittelussa ei ole toteutettu Vantaan yleiskaavassa olevaa viheryhteyden haaralinjaa itään. Uudenmaan liitto huomauttaa, että uuden maantien yksityiskohdat ratkaistaan aikanaan liikennejärjestelmä- ja maantielain mukaisessa tiesuunnitelmavaiheessa. 

Uudenmaan liitto haluaa vielä painottaa, että maakuntakaavassa osoitettu maakunnallinen ekologinen yhteys edellyttää toimiakseen yhtä tai useampaa, maankäytöltään riittävän laadukasta ja yhtenäistä luonnonympäristöä, joiden kautta eri lajit voivat siirtyä elinympäristöjen välillä. Hankealue on nykyisellään metsää ja se muodostaa ekologisen kytkeytyvyyden kannalta tärkeän metsäisen vyöhykkeen maakuntakaavassa osoitetulla viheryhteystarpeella. Keski-Uudellamaalla ekologisia yhteyksiä on jo nykyisellään vähän ja ilmastonmuutoksen vaikutukset lisäävät niiden tarvetta, jotta lajit voivat sopeutua muutoksiin.

Maakuntakaavan viheryhteystarpeen merkintä on sijainniltaan ohjeellinen, mutta merkinnän suunnittelumääräys edellyttää muun muassa, että merkinnällä osoitettu yhteystarve säilyy tai toteutuu tavalla, joka turvaa lajiston liikkumismahdollisuudet. Hankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa (Ramboll 2023) todetaan, että kasvillisuuden poistaminen hankealueelta vaikuttaisi hankealueen läpi kulkevaan ekologiseen yhteyteen niin, että se katkeaa metsäisiltä osiltaan. Lisäksi selostuksessa todetaan, että karttatarkastelun perusteella hankealueen pohjoisreunalle jää metsäinen, noin 40 m leveä alue, joka rajautuu hankealueeseen ja peltoon.

Lajien välillä on vaihtelua sen suhteen, millainen elinympäristö on laadukasta, mutta metsäiset alueet ovat ekologisen kytkeytyvyyden kannalta monille lajeille keskeisiä. Ekologista kytkeytyvyyttä tarkastelevissa tutkimuksissa on havaittu, että alle 900 m leveä käytävä ei täytä minimikriteereitä riittävälle leveydelle. Lisäksi erilaiset ihmistoiminnan aiheuttamat häiriötekijät vaikuttavat yhteyden toimivuuteen. Häiriöiden reunavaikutus ulottuu tutkimusten mukaan noin 300 metrin päähän häiriölähteestä. Ottaen huomioon, että ekologiset yhteydet alueella ovat jo monin paikoin heikentyneet tai katkenneet, on hankkeella heikentävä vaikutus myös laajemmalle seudulliselle ekologiselle verkostolle. Hakemuksesta ei käy ilmi onko hankealuetta tarvetta aidata. Mikäli aitaamiselle on tarvetta, lisäisi se myös estevaikutuksia.

Uudenmaan liiton näkemyksen mukaan hankkeella vaikuttaa olevan heikentävä vaikutus maakuntakaavassa osoitetun ekologisen yhteyden jatkuvuudelle ja toimivuudelle, eikä hankkeen haitallisia vaikutuksia maakunnalliselle viheryhteydelle voi sulkea pois. Hanke kaventaisi merkittävästi metsäaluetta Vantaan ja Tuusulan rajalla ja heikentäisi seudullisen ekologisen verkoston yhtenäisyyttä. Vaikka suojavalli on lopputilanteessa tarkoitus maisemoida ja vallin kaltevuudessa on otettu huomioon eläinten liikkuminen, ovat rakentamisen aikaiset haittavaikutukset viheryhteyden toimivuudelle pitkäkestoisia ja mahdollisesti merkittäviä. Louhinnan ja läjityksen aikaiset häiriövaikutukset ovat pitkäaikaisia ja ulottuvat myös varsinaisen hankealueen ulkopuolelle vaikuttaen ekologisten yhteyksien toimivuuteen.

Tallinna-tunneliin liittyvä tavaraliikenteen yhteystarve sekä Tallinna-tunneliin liittyvä rahtiterminaali

Helsingin seudun vaihemaakuntakaavassa osoitettu tuotannon ja logistiikkatoimintojen kehittämisalueen kohdemerkintä, jonka tarkoituksena on mahdollistaa Tallinna-tunnelin rahtiterminaalin sijoittuminen alueelle. Maakuntakaavassa on myös osoitettu liikenteen yhteystarve- merkinnöin yhteydet lentoasemalta rahtiterminaaliin ja rahtiterminaalista Hanko-Hyvinkää -radalle. Uudenmaan liitto huomauttaa, että lupahakemuksen selostusosassa virheellisesti todetaan, että Uusimaa-kaava 2050:ssa alueella on maa-aineshuollon kehittämisaluemerkintä.

Toimija hakee lupaa toiminnalle 20 vuodeksi. Uudenmaan liitto huomauttaa, että Tallinna-tunneliin liittyvä tavaraliikenteen yhteystarpeen sekä Tallinna-tunneliin liittyvän rahtiterminaalin rakentamisen ja toteutuksen ajankohdan tarve voi sijoittua 20 vuoden sisälle. Tallinna-tunnelin valtakunnallinen merkitys osana saavutettavuuden ja huoltovarmuuden varmistamista on kasvanut sitten vaihemaakuntakaavan laatimisen. Esimerkiksi Euroopan komissio on juuri hyväksynyt Helsinki-Tallinna-tunnelin tulevaisuuden selvityskohteeksi osana eurooppalaisia liikennekäytäviä.

Maakuntakaavan Tallinna-tunneliin liittyvät merkinnät perustuvat kaavan laatimisajakohtana saatavilla olleisiin alustaviin selvityksiin. Tallinna-tunnelin, rahtiterminaalin ja sen yhteyksien suunnittelu ei ole edennyt maakuntakaavan laatimisen jälkeen. Maakuntakaavamerkinnät osoittavat yleispiirteisellä tasolla alueeseen kohdistuvat intressit, mutta vasta jatkosuunnittelussa terminaalin sijainti ja laajuus ja yhteyksien sijoittuminen ja toteutustapa tarkentuvat. Uudenmaan liitto pyrkii edistämään tarkemman suunnittelun käynnistämistä. Ennen kuin tarkempia suunnitelmia on käytettävissä, on keskeistä varmistaa, että alueella ei heikennetä valtakunnallisesti merkittävään Tallinna-tunneliin liittyvien terminaalin ja jatkoyhteyksien toteuttamisen edellytyksiä.

Lupahakemuksen hakemusselostuksen mukaan täyttöä tulee +90 mmp (N2000) tasolle, nykyisestä maanpinnasta laskien keskimäärin noin 30 - 45 metriä. Tallinna-tunneliin liittyvä tavaraliikenteen yhteystarve lentoasemalta rahtiterminaaliin sijoittuu tunneliin, joka nousee viimeistään rahtiterminaalissa maanpäälle. Mikäli terminaali ja/tai sen yhteyksiä sijoittuisi hankealueelle, vaikeuttaisi tai estäisi täyttö todennäköisesti niiden toteuttamista.

Uudenmaan liitto kuitenkin toteaa, että hankealueen lähiympäristöön on jo myönnetty useita lupia vastaavantyyppiseen toimintaan. Myös jo aiemmin myönnetyt luvat voivat vaikuttaa Tallinna-tunneliin liittyvän tavaraliikenteen yhteystarpeen sekä Tallinna-tunneliin liittyvän rahtiterminaalin toteuttamisen edellytyksiin ja tarkempaan suunnitteluun. Lupahakemuksen aineistoista on vaikea hahmottaa kokonaisuutena sitä, mikä on nyt kyseessä olevan hankealueen suhde lähiympäristön muiden, jo luvitettujen hankkeiden muodostamaan kokonaisuuteen. Kun tarkempaa suunnitteluaineistoa terminaalista tai jatkoyhteyksistä ei vielä ole, ei juuri tämän hankkeen merkitystä niiden toteuttamisedellytysten kannalta ole mahdollista tarkasti arvioida.

Tallinna-tunnelin jatkosuunnittelun yhteydessä tullaan lentokentän pohjoispuolista aluetta tarkastelemaan laajempana kokonaisuutena, ja yhteensovittamaan terminaali ja yhteydet alueen muun maankäytön kanssa. Ennen sitä alueella tehtävät toimet eivät saa vaarantaa valtakunnallisten intressien tulevaa toteuttamista.

Esittelijän päätösesitys:

Maakuntahallitus päättää antaa edellä esitetyn ehdotuksen mukaisen lausunnon. 

Käsittely:

 Maakuntavaltuuston 1. varapuheenjohtaja Arja Karhuvaara poistui esteellisenä kokouksesta tämän asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi.

Asiasta käydyn keskustelun aikana maakuntahallituksen puheenjohtaja Markku Markkula 2. varapuheenjohtaja Mervi Syvärannan kannattamana teki lausuntoon seuraavan lisäysehdotuksen:

"Lisäksi Uudenmaan liitto pyytää kiinnittämään huomiota alueen merkitykseen mm. liikenneyhteyksien kannalta kuten Kehä IV ja Tallinna-tunneli."

Koska tehtyä lisäysesitystä oli kannatettu, suoritettiin äänestys. Äänestys suoritettiin nimenhuutona. Ne, jotka kannattivat pohjaehdotusta, äänestivät JAA ja ne, jotka kannattivat Markkulan vastaesitystä, äänestivät EI. Äänestyksessä annettiin 9 JAA -ääntä (Hava Eeva, Hyvärinen Reetta, Kaukola Ulla, Kivimäki Otso, Komulainen Pirjo, Koskela Akseli, Koski Olli, Lohikoski Pia, Sigfrids Frida) ja 6 EI-ääntä (Markkula Markku, Nieminen Johannes, Saxberg Mirita, Syväranta Mervi, Tarvainen Ritva, Tikkanen Tuomas).

Esittelijän pohjaehdotus oli tullut maakuntahallituksen päätökseksi.

Päätös:

Maakuntahallitus päätti antaa edellä esitetyn ehdotuksen mukaisen lausunnon. 

Esittelijä:

 maakuntajohtaja Tuija Telén

Lisätiedot:

 Vastuujohtaja Paula Autioniemi

 Asiantuntijat Ilona Mansikka ja Tanja Lamminmäki

Täytäntöönpano:

 Päätösote: Etelä-Suomen aluehallintovirasto