Maakuntahallitus
Pöytäkirja 27.01.2025/Pykälä 4

Maakuntahallitus 27.01.2025 § 4  

287/06.02.00/2023  

Tiivistelmä 

Blastr Green Steel Oy suunnittelee Inkoon Joddböleen matalan hiilijalanjäljen terästä tuottavaa tehdasta ja puhtaan vedyn tuotantolaitosta. Hanke sijaitsee Länsi-Uudenmaan vaihemaakuntakaavassa osoitetulla tuotannon- ja logistiikkatoimintojen alueella.

Vihreän terästehtaan hanke olisi toteutuessaan vaikutuksiltaan Uudellamaalla merkittävä. Hankkeen rakentamisen ja toiminnan aiheuttamista vaikutuksista merkittävimmät kohdistuvat vesistöön ja vesiluontoon, luonnonarvoihin, ihmisiin, liikenteeseen ja elinkeinoihin sekä ilmastopäästöihin. Lausunnossa esitetään täsmennyksiä mm. vaikutusaluekohtaisiin tarkasteluihin, viheryhteyksien ja liikennevaikutusten tarkasteluihin sekä ilmastovaikutusten arviointeihin.

Lausunnossa todetaan, että jatkosuunnittelussa alueen arvot tulee huomioida maakuntakaavan suunnittelumääräysten ja -periaatteiden mukaisesti. Myös haitallisten negatiivisten vaikutusten lieventämistoimet on otettava asianmukaisesti huomioon jatkosuunnittelussa sekä lupakäsittelyn kaikilla tasoilla.

Maakuntahallitukselle esitetään, että se päättää antaa ehdotuksen mukaisen lausunnon.

Asian vireilletulo  Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on 13.12.2024 pyytänyt lausuntoa Blastr Green Steel Oy:n suunnitteilla olevan Vihreän terästehtaan arviointiselostuksesta. Lausunto pyydetään toimittamaan 31.1.2025 mennessä.

 Hankkeen YVA-lain mukaisen vaikutusten arviointimenettelyn asiakirjat löytyvät ympäristöhallinnon verkkosivuilta osoitteesta Blastr Green Steel Oy, Vihreä terästehdas, Inkoo.

Asian tausta   Blastr Green Steel Oy suunnittelee Länsi-Uudellemaalle Inkoon Joddböleen terästä tuottavaa tehdasta ja integroitua vedyn tuotantolaitosta. Lisäksi hanke pitää sisällään uuden laiturin rakentamisen. Hankkeen tavoitteena on tuottaa terästä menetelmällä, joka vähentää CO2-päästöjä 90 % tavanomaiseen teräksen valmistukseen verrattuna. Hankealue sijaitsee noin 4,5 km päässä Inkoon keskustasta ja on pinta-alaltaan noin 203 hehtaaria. Tavoitteena on tuottaa vuodessa 2,7 miljoonaa tonnia teräslopputuotteita eri teollisuudenaloille.

Ympäristövaikutusten arvioinnissa on hankkeelle esitetty yksi vaihtoehto (VE1), jota vertaillaan ns. 0-vaihtoehtoon, eli hankkeen toteuttamatta jättämiseen. VE1 sisältää alavaihtoehtoja, joissa tarkastellaan mereen johdettavaa lämpökuormaa sekä määrän että purkupaikan osalta, sekä uuden laiturin toteuttamisen osalta. Lisäksi tarkastellaan kahta vaihtoehtoista ulkomerellä sijaitsevaa meriläjitysaluetta uuden laiturin ruoppausmassojen läjittämisen osalta.

 Uudenmaan liitto antoi lausunnon arviointiohjelmasta syyskuussa 2023. Lausunnossa kiinnitettiin erityistä huomiota vaikutusten arvioinnin lähtökohtiin, hankkeen suhteeseen Länsi-Uudenmaan vaihemaakuntakaavaan, vesivaroihin, luontoarvoihin sekä liikenteellisiin vaikutuksiin. Lausunnossa myös katsottiin tarpeellisena selvittää hankkeen jätevesien sisältämän lämpökuorman eri purkupaikkasijaintivaihtoehtojen lisäksi myös lämpökuorman hyödyntämismahdollisuuksia.

 Ohjelmavaiheen jälkeen hankesuunnitelmiin on tehty seuraavat merkittävät muutokset:

• Lisätty uuden laiturin rakentaminen
• Lisätty kaksi ulkomerellä sijaitsevaa meriläjitysaluetta uuden laiturin ruoppausmassoille
• Luovuttu purkuputken toteuttamisesta
• Luovuttu suurimman mereen johdettavan lämpökuorman vaihtoehdosta
• Lisätty vaihtoehto VE1h, missä mereen ei johdeta lainkaan lämpökuormaa

Ehdotus lausunnoksi

Yleistä

Vihreän terästehtaan hanke olisi toteutuessaan Uudellamaalla kokoluokaltaan mittava investointi ja vaikutuksiltaan monella tavalla ja tasolla merkittävä. Hankkeella voi olla merkittäviä vaikutuksia niin ihmisiin, elinkeinoihin ja liikenteeseen kuin luontoon, ympäristöön ja ilmastoon. Vaikutusten kesto vaihtelee lyhytaikaisista pitkäaikaisiin ja pysyviin ja vaikutukset voivat olla mittakaavaltaan paikallisia, seudullisia ja valtakunnallisia. Vihreän terästehtaan ja siihen liittyvän vedyn tuotantolaitoksen, sekä uuden laiturin rakentamista koskeva vaikutusten arviointi on laaja ja haastava kokonaisuus. Hankkeen kokoluokka huomioiden oli YVA-selostuksen lausuntoajan ajoittuminen joulunaikaan osallisten ja lausunnonantajien näkökulmasta huonosti harkittu.

YVA-ohjelmavaiheen jälkeen hankkeeseen on tehty varsin huomattavia muutoksia, kuten lisätty uuden laiturin rakentaminen. Uudenmaan liitto huomauttaa, että kaikkia hankesuunnitelmiin tehtyjä muutoksia ei ole mainittu luvussa 2.5 YVA-ohjelman jälkeen hankkeeseen tulleet muutokset. Lukua on tarpeen korjata ja täydentää tarvittavilta osin. 

Lisäksi liitto toteaa, että hankevaihtoehtojen lyhenteisiin liittyy epäselvyyksiä ja virheitä. Esimerkiksi liitteessä 4, sekä selostuksen taulukoissa 4 ja 5 on mukana vaihtoehto VE1c, josta on ohjelmavaiheen jälkeen päätetty luopua. Taulukot on tarpeellista korjata ja vaihtoehtojen lyhenteen tarkistaa koko raportin osalta.

Hankevaihtoehtoihin liittyen liitto vielä toteaa, että arvioitujen vaihtoehtojen väliset erot olisi ollut toivottavaa tuoda selkeämmin esille. Hankevaihtoehtojen vaikutusten merkittävyys on arvioitu lähes jokaisessa arvioidussa teemassa yhtä suureksi, vaikka vaikutusten sanallisissa kuvailuissa on tuotu esille vaihtoehtoihin liittyviä eroavaisuuksia. Epäselväksi myös jää, miten ja millä perusteilla konsultti on päätynyt ehdottamaan tiettyjä vaihtoehtoja jatkoon. Eri hankevaihtoehtojen välisten erojen kuvausta on tarpeen tarkistaa ja selkeyttää. 

Maakuntakaavatilanne

Hankealueella on voimassa Länsi-Uudenmaan vaihemaakuntakaava, joka kuuluu Uusimaa-kaava 2050 -kaavakokonaisuuteen. Kokonaisuuden vaihemaakuntakaavat ovat saaneet lainvoiman 13.3.2023.

Hankealualueella ja sen välittömässä läheisyydessä ovat voimassa seuraavat maakuntakaavamerkinnät:

• Tuotannon ja logistiikkatoimintojen kehittämisalue
• Satama
• Pitkällä aikavälillä toteutettavan yhdysradan ohjeellinen linjaus
• Laivaväylä
• Seudullisesti merkittävä tie
• Voimajohto (Inkoo-Virkkala 110 kV / Inkoo-Espoo 110 kV / Inkoo-Espoo 400 kV) 
• Maakaasun runkoputki
• Kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeä alue (Snappertunan-Fagervikin kulttuurimaisema, Suuri Rantatie)
• Luonnonsuojelualue (Storramsjö, Bredsmossen)

Kaavamerkintöjen lisäksi voimassa ovat yleiset suunnittelumääräykset. Kun vallitsevaa kaavatilannetta tulkitaan, on kaikki voimassa olevat maakuntakaavat ja maakuntakaavamerkinnät huomioitava samanaikaisesti. Epäviralliseen kaavayhdistelmään voi tutustua osoitteessa: www.uudenmaanliitto.fi/maakuntakaavatvoimassa

YVA-arviointiselostuksessa maakuntakaavamerkinnät on tarkasteltu edellä mainittua välitöntä läheisyyttä laajemmin, huomioiden hankkeen vaikutusalue.

Arvioitavan hankkeen kannalta keskeisin maakuntakaavamerkintä on 

Tuotannon ja logistiikkatoimintojen kehittämisalue -kohdemerkintä. Merkinnällä osoitetaan taajamatoimintojen kehittämisvyöhykkeiden ulkopuolella olevat laajat tuotannon ja logistiikkatoimintojen kehittämisalueet. Alueita osoitetaan sellaisia toimintoja varten, jotka toimintansa laadun, laajuutensa, ympäristövaikutusten tai muun syyn vuoksi eivät voi sijaita asutuksen välittömässä läheisyydessä. Merkinnän kuvauksessa todetaan, että alueelle voidaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa osoittaa tarkempien selvitysten perusteella ympäristövaikutuksiltaan merkittäviä teollisuuslaitoksia, vaarallisia kemikaaleja käsitteleviä laitoksia, logistiikkakeskuksia, logistiikkaintensiivistä teollisuutta ja niitä tukevia toimintoja sekä maa-aineshuoltoon liittyviä toimintoja ja kiertotaloustoimintoja.

Tuotannon ja logistiikkatoimintojen kehittämisalue -suunnittelumääräyksen mukaan merkinnän osoittamalle alueelle voidaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa osoittaa merkitykseltään seudullinen tuotannon ja logistiikkatoimintojen keskittymä. Määräyksellä määrätään lisäksi seuraavaa:

• Merkittävät ympäristöhäiriöt on estettävä teknisin ratkaisuin ja/tai osoittamalla riittävät suoja-alueet.
• Siltä osin kuin alueella varastoidaan ja/tai valmistetaan polttonesteitä tai muita vaarallisia aineita, alueen ja sen lähiympäristön suunnittelussa on huomioitava varastoinnin aiheuttamat ympäristöriskit.
• Uusi rakentaminen ja muu maankäyttö on sopeutettava ympäristöönsä tavalla, joka turvaa ympäristö- ja luontoarvot sekä ottaa huomioon alueen kulttuurihistorialliset ja maisemalliset ominaispiirteet.

Arviointiselostuksen maakuntakaavatilannetta (s. 169) on täsmennettävä, esimerkiksi seuraavin korjauksin:

Hankealueella on voimassa Uusimaa-kaava 2050. Uusimaa-kaava 2050 on kaavakokonaisuus, joka koostuu Helsingin seudun, Länsi-Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan vaihemaakuntakaavoista. Uusimaa-kaavan kokonaisuus on saanut lainvoiman korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä 13.3.2023. Hankealueella on voimassa Länsi-Uudenmaan vaihemaakuntakaava.

Myös seuraavat kohdat on täsmennettävä oikeaan muotoon, kuten:

Kuva 8-1, s. 171: Ote Uudenmaan vaihemaakuntakaavojen epävirallisesta yhdistelmästä (Uudenmaan liitto 2023). Kartalla esitetty lisäksi hankealue.

Taulukko 8-1, s. 171: Hankealueelle ja sen ympäristöön osoitetut Länsi-Uudenmaan vaihemaakuntakaavan merkinnät ja niihin liittyvät suunnittelumääräykset.

8.3.3.1 Maakuntakaava, s. 185: Hankealueella on voimassa Länsi-Uudenmaan vaihemaakuntakaava, joka on osa Uusimaa-kaava 2050 kokonaisuutta.

Arviointiselostuksessa on mainittu s. 174–175 vaihemaakuntakaavojen yleismääräyksistä hankealueen kannalta keskeisimpiä. Näihin määräyksiin on suositeltavaa lisätä seuraava yleismääräys: ”Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on edistettävä vesiensuojelua ja pyrittävä parantamaan vesien ekologista tilaa”.

Liitto suosittelee lisäämään YVA-arviointiselostukseen maakuntakaavan kuvaukseen lisäksi linkin Länsi-Uudenmaan vaihemaakuntakaavan kaavamääräyksiin, sillä dokumentti sisältää kaikki yleismääräykset: Merkinnät ja määräykset. Länsi-Uudenmaan vaihemaakuntakaava

Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja maankäyttöön

Arviointiselostuksessa on vaikutuksia yhdyskuntarakenteeseen ja maankäyttöön arvioitu monipuolisesti suhteessa valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin (VAT) ja voimassa sekä laadinnassa oleviin kaavoihin, muihin maankäytön aineistoihin ja rekistereihin sekä kartta- ja ilmakuvatarkasteluihin eri teemoissa. Lisäksi on hyödynnetty tämän YVA-hankkeen eri osaselvityksiä. Liitto pitää arviointia kattavana mutta toteaa, että monet mainituista selvityksistä eivät ole YVA-hankeaineiston liitteenä vaan edellyttävät tutustumista Joddböle V -asemakaavahankkeen liiteaineistoihin.

Arviointiselostuksessa tunnistetaan, että hanke on osin ristiriidassa voimassa olevan yleiskaavan kanssa. Hankealueen käynnissä olevassa asemakaavatyössä korostuvat yleiskaavatason selvitykset sekä asemakaavan vaikutusten arviointi siten, että asemakaavamääräyksin on mahdollista välttää ja lieventää negatiiviset vaikutukset mahdollisimman laajalti. Myös maakuntakaava edellyttää yhteensovitusta ja tunnistettujen haitallisten vaikutusten lieventämiskeinoja tarkemmassa suunnittelussa.

Arviointiselostuksessa (s.182-183) tunnistetaan, että hankealue sijoittuu olemassa olevaan teolliseen ympäristöön, Joddbölen teollisuusalueelle, Inkoon satamaan. Selostuksessa todetaan, että keskeisimmät muutokset alueen maankäytössä koskevat rakentamattomien alueiden muuttumista teolliseen toiminnan alueiksi. Selostuksen mukaan hankealueelta poistetaan nykyiset metsä- ja peltoalueet, rakennukset sekä rakenteet. Alueella suoritetaan louhintaa ja alue tasataan, jolloin tältäkin osin hankealueen maankäyttö muuttuu merkittävästi. Satama-alueella poistetaan nykyinen kapea puustovyöhyke, sekä rannassa oleva kalliovalli, ja rantaa muokataan laiturin toteuttamiseksi. Muutoksen todetaan toteuttavan satama-alueen lainvoimaista asemakaavaa ja olemassa olevaa toimintaa. Liitto toteaa, että arviointiselostuksen perusteella jää epäselväksi, onko hankealue kokonaisuudessaan muutettava täysin rakennetuksi alueeksi, kuten edellä mainitut arviointiselostuksen kohdat esittävät.

Karttatarkastelussa hankkeen välittömiä maankäyttövaikutuksia on tarkasteltu hankealueella ja siitä noin kahden kilometrin säteellä. Kaikilta osin ei selviä, onko vaikutusalueen rajaus riittävän laaja. Arviointiselostuksessa kuvataan hankkeen merkittävimpien vaikutusten kohdistuvan hankealuetta ympäröivään maankäyttöön ja siihen kohdentuviin rajoittaviin vaikutuksiin. Hankkeen toteuttamisen ei arvioida estävän lähialueiden nykyistä maankäyttöä, mutta hankkeen vaikutukset rajoittavat maankäyttöä erityisesti tuotantolaitoksen konsultointivyöhykkeellä. Tässä yhteydessä liitto muistuttaa, että arviointiselostuksessa viitattu, Sweco Finland Oy:n laatima arviointiraportti Joddböle V asemakaavamuutoksen yhdyskuntataloudellisista vaikutuksista esittää terästehdasinvestoinnin mahdollistavan uusia asukkaita Inkooseen noin 1000. Tämä asukasmäärä voi merkitä Inkoon taajama-asutusalueen laajentumista. Liiton tulkinnan mukaan asumisen laajentuminen tulee huomioida maankäytön vaikutusalueen rajauksessa ja vaikutusten arvioinnissa. 

Hankkeen toteutusvaihtoehdoilla VE1a, VE1b, VE1g ja VE1h ei tunnisteta olevan rakentamisen tai toiminnan aikana keskinäisiä vaikutuseroja maankäytön ja yhdyskuntarakenteen suhteen. Hankkeen vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja maankäyttöön kokonaisuutena arvioidaan vähäisiksi kielteisiksi. Mahdolliset kaavoitustarpeet tunnistetaan, sekä rakentamisen että toiminnan aikana. Uudenmaan liitto painottaa, että kaavoitustarpeiden ennakoiva tunnistaminen on erityisen tärkeää. Kaavalliset keinot voivat tarjota tehokkaita tapoja haitallisten vaikutusten lieventämiseen ja välttämiseen.

Arviointiselostuksessa todetaan, että hanke ei ole maakuntakaavan ja sen tavoitteiden kanssa ristiriidassa. Tältä osin Uudenmaan liitto korostaa tuotannon ja logistiikkatoimintojen alueen kohdemerkinnän maakuntakaavamääräystä, jonka mukaan uusi rakentaminen ja muu maankäyttö on sopeutettava ympäristöönsä tavalla, joka turvaa ympäristö- ja luontoarvot sekä ottaa huomioon alueen kulttuurihistorialliset ja maisemalliset ominaispiirteet.

Liitto korostaa haitallisten vaikutusten lieventämistoimien merkitystä. On tärkeää, että kaavoitustarpeet tunnistetaan ennakoiden, niin hankealueella kuin sen vaikutusalueilla. Arviointiselostuksessa tuodaan esiin, että jatkosuunnittelussa hankkeen haitallisia vaikutuksia voidaan lieventää kaavamääräyksin ja -merkinnöin sekä ohjeistuksin. Tältä osin on tärkeä tunnistaa, millä keinoin keskeinen suunnittelun ja toteutuksen ohjeistus laaditaan sitovaksi.

Arviointiselostuksen mukaan erityistä huomioita tulee kiinnittää kaavamääräyksiin, jotka koskevat riittävän korkeustason määrittämistä, hulevesien johtamista ja käsittelyn periaatteita, ylimpien rakenteiden korkeusasemaa ja arvokasta kulttuuriympäristöä ja maisemaa. Lisänä edelliseen tulee erityistä huomiota kiinnittää hankealueen ja sen välittömän vaikutusalueen luontoarvoihin.

Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön

Vaikutuksia maisemaan ja kulttuuriympäristöön on arvioitu kattavasti: rakentamisen aikaisia vaikutuksia on arvioitu erikseen rakennetun kulttuuriympäristön ja toisaalta maiseman osalta, sekä käytön aikaisesti molempien osalta yhdistettynä. Rakentamisen aikaiset vaikutukset tunnistetaan rakennetun kulttuuriympäristön osalta kohtalaisen negatiiviseksi, sillä rakentamisen aikana hankealueen rakennettu kulttuuriympäristö tuhoutuisi. Lievennyskeinona esitetään kohteiden dokumentaatio sekä mahdollisesti Stor Olarsin tilan päärakennuksen siirto toiseen sijaintiin. Epäselväksi jää, onko Stor Olarsin tilakokonaisuuden säilyttämistä tutkittu.

Maisemavaikutuksia on arvioitu ensisijaisesti vaikutusten lähialueena noin 2 km etäisyysvyöhykkeellä ja kaukomaiseman osalta 4 km etäisyydellä hankealueesta. Tällä etäisyydellä hankealueesta avautuvat valtakunnallisesti arvokas maisema-alue Fagrevikin ja Snappertunan kulttuurimaisema-alue lännessä, sekä Inkoon saariston kulttuurimaisema – Barölandet, Barösund, Orslandet ja Stor Ramsjö. Lisäksi pohjoisessa kulkee Suuri rantatie. Näistä Inkoon saariston kulttuurimaisemaa ei ole lueteltu arviointiselostuksen kohdassa Maakuntakaava. Alue tulisi lisätä kohtaan 8.2.1.2, s. 170: ”Suunnittelualueella ja sen ympäristössä ovat voimassa seuraavat maakuntakaavamerkinnät: …”. On hyvä, että maisemavaikutukset on arvioitu myös tämän maisema-alueen osalta.

Arviointiselostuksessa kuvataan keskeisten maisemavaikutusten syntyvän alueen toteuttamisesta. Maisemavaikutuksia on arvioitu havainnekuvin (ei valokuvasovittein vastoin arviointiselostuksessa mainittua), jokseenkin kattavasti eri katselupisteistä. Koska kuva-aineisto painottuu kaukomaisemaan ja on paikoin haasteellista tulkita, ei havainnekuvamateriaali anna mahdollisuuksia kattavasti arvioida riittäviä lieventämiskeinoja. Havainnetarkastelussa kuten muutenkaan ei täysin yksilöidy topografian ja puuston merkitys.

Arviointiselostuksen s.195 mukaan hankealueelle näkymiä aukeaa erityisesti etelästä merenlahdelta, sillä hankealueen ja laiturialueiden välissä ei juurikaan ole kasvillisuutta, maastomuotoja tai rakennuksia, jotka peittäisivät näkymää. Todetaan myös, että paikoin hankealueelta voi avautua näkymiä kauaskin avoimessa merimaisemassa. Lännestä, pohjoisesta ja idästä hankealuetta ympäröi pääosin metsäisemmät vyöhykkeet, eikä hankealue nykytilassa hahmotu kovin kauas. Hankealuetta ympäröivä maasto on kumpuilevaa, ja pohjoisen suunnasta hankealue jää korkeampien mäkien suojaan. 

Maisemallisessa arvioinnissa ei ole huomioitu eri hankkeiden yhteisvaikutuksia, esimerkkinä Joddböle V -asemakaavan mahdollistama aurinkovoimakenttä. Aurinkopaneeleita ei ole esitetty pohjoisen suunnasta avautuvissa näkymien havainnekuvissa tai sanallisesti.

Arviointiselostuksessa todetaan, että hankealueen rakentaminen ja hankealueen läheisten alueiden metsänhoidolliset toimenpiteet vaikuttavat hankealueen maisemaan ja hankkeen vaikutusten näkyvyyteen sekä lähi- että kaukomaisemassa, arvioinnin mukaan vähisesti negatiivisesti. Edelleen todetaan, että hankkeen maisemallisia vaikutuksia voidaan lieventää jättämällä tai istuttamalla näkymiä suojaavaa puustoa arvokkaiden maisema-alueiden ja asutuksen sekä hankealueen väliin. Vaikutuksia voidaan lieventää myös maisemoitavilla maavalleilla, jolloin mahdollinen puuston poistaminen ei vaikuta näkymiin yhtä voimakkaasti. Tältä osin liitto huomauttaa, että on tärkeää tunnistaa keinot, joilla suojaava puusto varmistetaan ja tuoda tämä keinovalikoima osaksi haitallisten vaikutusten lieventämistoimia. Keinovalikoimat on suotavaa esittää hankealuetta ja sen vaikutusaluetta koskien.

Liikennevaikutukset

Tehtaan rakentamisen ja toiminnan aikaiset tieliikenteen liikennetuotokset on arvioitu, ja huomioitu yhteisvaikutukset alueen muun liikenteen kanssa. Sekä tehtaan rakentamisen että toiminnan tuottaman liikenteen kasvun merkittävin prosentuaalinen liikennemäärien kasvu kohdistuu Satamatietielle (Seututie 186). Tehtaan rakentamisen ja toiminnan arvioidaan kasvattavan liikennemääriä merkittävästi myös Kt 51:llä. Uudenmaan liitto toteaa, että koska tehtaan rakentamisen ja toiminnan todetaan aiheuttavan merkittäviä liikennemääriä Kt 51:lle, tulee tehtaan rakentamisen ja toiminnan liikennemäärien kasvu ja vaikutukset arvioida myös Vt 25:lle. Uudenmaan liitto on todennut jo ohjelmavaiheen lausunnossaan tarpeen arvioida vaikutukset Vt 25:lle.

Seututie 186 on maakuntakaavassa osoitettu seudullisesti merkittäväksi tieksi ja Kt 51 maakunnallisesti merkittäväksi tieksi. Seututielle tai sen välittömään läheisyyteen ei saa suunnittelumääräyksen mukaan tehdä toimenpiteitä, jotka heikentävät joukkoliikenteen tai kuljetusten palvelutasoa. Maakunnallisesti merkittävälle tielle tai sen välittömään läheisyyteen ei saa tehdä toimenpiteitä, jotka heikentävät pitkämatkaisen liikenteen, joukkoliikenteen tai kuljetusten palvelutasoa. Vaikutusten arvioinnin mukaan tehtaan rakentamisen ja toiminnan aikaisella liikenteellä on vaikutuksia liikenteen sujuvuuteen ja erityisesti Kt 51:n ja St 186 eritasoliittymän alueella esiintyy kasvavia viivytyksiä. Lisäksi arvioinnissa todetaan, että lisääntyvä raskasliikenne kasvattaa riskiä liikenneonnettomuuksille erityisesti Satamatiellä, mutta myös Kt 51:llä Karjaan ja Kirkkonummen välillä. Jonkin verran lisääntyvät riskit myös jalankulku- ja pyöräilyonnettomuuksille. Vaikutusten arvioinnissa ei ole kuitenkaan esitetty tarvittavia tieliikenteen kehitystoimenpiteitä. Uudenmaan liitto esittää, että vaikutusten arvioinnissa tulee kuvata kehittämistoimenpiteet, joilla maakuntakaavan mukaiset suunnittelumääräysten vaatimukset Seututielle 186 ja Kantatielle 51 voidaan turvata tehtaan rakentamisen ja toiminnan aikana.

Hankeen toteutusalueelle sijoittuu maakuntakaavassa osoitettu Inkoon satamarata, joka on merkitty pitkällä aikavälillä toteutettavan yhdysradan ohjeellinen linjaus -merkinnällä. Vaikutusten arvioinnissa ei satamarataa ole huomioitu. Uudenmaan liitto toistaa tästä syystä ohjelmavaiheessa lausumansa siitä, että vaikutusten arvioinnissa tulee arvioida hankkeen vaikutukset Inkoon sataman pistoraiteen toteuttamisedellytyksiin.

Alusliikenteen määrät ja vaikutukset meriliikenteeseen on arvioitu sekä rakentamisen että toiminnan aikana. Uudenmaan liitolla ei ole huomautettavaa meriliikenteen arvioinnista.

Vaikutukset työllisyyteen ja elinkeinoihin

Vaikutuksia työllisyyteen ja elinkeinoihin on arvioitu ensisijaisesti julkisiin tilastotietoihin ja rekistereihin sekä muun muassa Sweco Finland Oy:n laatimaan yhdyskuntataloudellisten vaikutusten arvioinnin selvitykseen perustuen, joka ei kuitenkaan ole YVA-aineistojen liitteenä.

Tehtaan rakentamisen ja toiminnan käynnistämisvaiheen on arvioitu kestävän kolme vuotta ja kokonaisinvestoinnin on arvioitu olevan noin neljä miljardia euroa. Rakentamisvaiheessa työvoimatarpeeksi arvioidaan noin 1280 henkilötyövuotta (htv) ja merkittävän osan työvoimasta arvioidaan pendelöivän alueelle. Toiminnan aikainen työvoimatarve noin 1000 htv.

Hankkeen vaikutusten talouteen ja elinkeinoihin on todettu olevan erittäin suuri positiivinen kaikissa toteutusvaihtoehdoissa, sekä rakentamisen että toiminnan aikana. Kiinteistöveroja Inkoon kunnalle tehtaan kiinteistöstä arvioidaan maksettavan vuotuisesti 6-9 miljoonaa euroa.

Arviointiselostuksessa todetaan, että rakennushanketta tukevien palveluiden kysyntä kasvaa. Epäselväksi jää palveluiden määrällinen tarjonta ja alueellinen sijoittuminen, sekä vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja maankäyttöön. Toisaalta maankäytön arvioinnissa on tunnistettu mahdollinen kaavoitustarve. Tarve voi kohdentua Inkoota laajemmin lähikuntiin, mitä arviointiselostuksessa ei kuitenkaan tuoda esiin.

Selostuksessa tunnistetaan esimerkiksi yrityskumppanuuksien ja yleensä viestinnällinen yhteistyötarve. Uudenmaan liitto katsoo, että asumiseen (tilapäinen ja vakituinen) sekä siihen liittyvään palvelutarpeeseen on vastattava ennakoiden ja laaja-alaisesti, myös kuntayhteistyössä, arviointiselostuksessa esitettyä laajemmin.

Uudenmaan liitto korostaa hankkeen seudullista luonnetta ja vaikutusta, ja korostaa kuntayhteistyön merkitystä, niin kaavoitustarpeiden ennakoinnissa kuin myös esimerkiksi koulutuspalveluiden kehittämisessä ja tarjonnassa.

Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja terveyteen sekä viihtyvyyteen

Vaikutuksella ihmisten elinoloihin, terveyteen ja viihtyvyyteen tarkoitetaan hankkeen ihmiseen, yhteisöön tai yhteiskuntaan kohdistuvaa vaikutusta, joka aiheuttaa muutoksia ihmisten hyvinvoinnissa tai hyvinvoinnin jakautumisessa, sekä terveydessä. Vaikutusten muodostuminen on monen eri tekijän summa. Uudenmaan liitto on kiinnittänyt erityistä huomiota hankkeen melu- ja tärinävaikutusten, sekä ilmanlaadun ja onnettomuusriskien vaikutuksiin ihmisten elinoloihin, terveyteen ja hyvinvointiin.

Arviointiselostuksen mukaan rakentamisen aikaiset merkittävimmät ihmisiin, elinoloihin ja viihtyvyyteen kohdistuvat vaikutukset johtuvat lisääntyvästä tieliikenteestä ja liikenteen aiheuttamasta melusta, lisääntyvästä meriliikenteestä (erityisesti ruoppausmassoja kuljettavien proomujen osalta), ruoppausten aiheuttamasta veden samentumisesta, sekä louhinnan aiheuttamasta tärinästä ja mahdollisesta ajoittaista pölyämistä. Rakentamisen aikaiset vaikutukset ihmisiin, elinoloihin ja viihtyvyyteen sekä terveyteen on arvioitu kohtalaisen kielteisiksi.

Toiminnan aikana merkittävimmät ihmisiin, elinoloihin ja viihtyvyyteen kohdistuvat negatiiviset vaikutukset on arvioitu johtuvat liikenteestä (melu sekä liikenteen onnettomuusriskit), maisemamuutoksista ja vesistövaikutuksista. Ilmanlaatuun ei arvioida aiheutuvan heikennyksiä ja työllisyysvaikutukset on arvioitu myönteisiksi. Kaiken kaikkiaan toiminnan aikaiset vaikutukset ihmisiin, elinoloihin ja viihtyvyyteen arvioidaan kohtalaisen kielteisiksi.

Hankkeella ei arvioida olevan suoria terveyteen kohdistuvia vaikutuksia. Arviointi ei kuitenkaan pidä sisällään häiriö- ja onnettomuustilanteita, vaan niitä koskeva arviointi on omassa luvussa (luku 28). Onnettomuustilanteissa terveyteen liittyvät merkittävimmät riskit liittyvät räjähdys- ja tulipalotilanteisiin, joiden todennäköisyys on arvioitu pieneksi.

Arviointiselostus pitää sisällään kielteisiä vaikutuksia lieventäviä toimenpiteitä. Uudenmaan liitto toteaa, että arviointiselostuksessa todetut lieventävät toimenpiteet, joilla voidaan vaikuttaa ihmisiin, elinoloihin ja terveyteen kohdistuviin vaikutuksiin, tulee ottaa jatkosuunnittelussa asianmukaisesti huomioon.

Arviointiselostuksessa on tuotu esille paikallisten ihmisten huoli ja tiedontarve hanketta kohtaan, sekä keinoja ihmisten ottamiseksi mukaan hankkeen jatkotyössä. Uudenmaan liitto kannustaa ottamaan sekä paikalliset ihmiset, että yhteisöt aktiivisesti mukaan hankkeen jatkotyöhön selostuksessa esitetyin tavoin.

Vaikutukset vesialueisiin ja vedenalaiseen luontoon

Hankkeesta arvioidaan aiheutuvan useilla eri tavoilla haitallisia vaikutuksia vesialueisiin ja niiden luontoon. Suoria heikennyksiä pohjan eliöyhteisöille tapahtuisi ruoppaus- ja läjitysalueilla. Myös lämpökuorman aiheuttamat vaikutukset ovat merkittäviä niissä vaihtoehtoissa, joissa lämpöä puretaan mereen. Meren osalta ekologinen tila on jo nykyisin heikentynyt. Erityisinä luontoarvoina vaikutusalueella esiintyy rakkohaurua sekä meriajokasta, joihin arvioidaan kohdistuvan haitallisia vaikutuksia. Meriajokkaan osalta vaikutukset aiheutuvat laivaliikenteestä. Riskejä lisää ilmastonmuutoksen vaikutukset vesialueilla. Mahdollisia toiminnan aikaisia ympäristöriskejä kohdistuu myös vesialueisiin.

Inkoon saaristo -nimisellä Natura-alueella aiheutuu mahdollisesti vedenalaiseen luontoon kohdistuvia vaikutuksia. Vesialueiden luontovaikutusten arvioimiseen liittyy epävarmuutta muun muassa mallinnusten puutteiden takia. Jatkosuunnittelun ja toiminnan aikana tietoa vaikutuksista tulee tarkentaa.

Vaikutusten lieventämistä koskevassa luvussa 20.7 on syytä tarkistaa painolastivesien käsittelyä koskevaa kohtaa, jotta se sisältäisi laajemmin painolastivesien käsittelyn sääntelyn mukaiset vaihtoehdot.

Ottaen huomioon vesialueisiin kohdistuvat vaikutukset ja riskit, on syytä etsiä toteuttamiseen lisää keinoja, joilla vesialueisiin kohdistuvia muutoksia aiheutuisi vähemmän. Esimerkiksi ylimääräisen lämmön hyödyntämisen tavoista voi löytyä lisää ratkaisuja. Uudenmaan liitto toteaa, että hankkeen edetessä on keskeistä välttää haittoja luonnolle ja tehdä lieventäviä toimia täysimääräisesti. Keinojen valikoimat on hyvä esittää erikseen hankealuetta ja sen vaikutusaluetta koskien.

Vesien ja meren hoito

Arviointiselostus pitää sisällään hankealueen rannikkoalueen sekä Inkoon edustan merialueen nykytilan kuvauksen. Hankealueen rannikkoalueen ekologinen tila on pääosin välttävä. Hankkeen arvioidaan aiheuttavan vaikutuksia vesien ja meren tilaan mm. rakentamiseen liittyvien massojen ruoppausten, purkuvesien metallipitoisuuksien sekä lämpökuorman kautta.

Luku 22 ei pidä sisällään vesien ja meren tilaan kohdistuvien kielteisten vaikutusten lieventäviä toimenpiteitä. Selostuksessa on tuotu esille vain merialueiden ekologinen kompensaatio, mikä sinänsä on kannatettavaa, mutta muita varsinaisia lieventäviä toimenpiteitä ei ole mainittu, eikä viitattu muualle selostukseen kyseisten toimenpiteiden osalta.

Vaikutukset kasvillisuuteen ja eläimistöön

Vaikutusten arviointi luontoarvojen ja ekologisten verkostojen suhteen vaikuttaa pääosin asianmukaiselta. Kuitenkin luontoselvityksiä, edes koontiraporttia, ei ole liitetty arviointiselostuksen aineistoihin, mikä vaikeuttaa tietojen laadun ja kattavuuden arviointia. Kokonaisuudessaan negatiiviset vaikutukset kasvillisuuteen ja eläimistöön arvioidaan suuriksi. Uudenmaan liitto nostaa esiin, että vaikutuksia kohdistuu myös arvoluokan 2 (erityisen tärkeä) luontokohteeseen ja maakunnallisen tason selvityksessä tunnistettuun ekologiseen yhteyteen. Maakuntakaavan yleismääräyksissä on maakunnallisen ekologisen verkoston yhtenäisyyden säilyttämiseen liittyvä kohta: ”Laajat yhtenäiset luonnon- ja kulttuurimaisema-alueet tulee ottaa huomioon ilmastonmuutoksen hillinnän ja siihen sopeutumisen, maa- ja metsätalouden ja niitä tukevien elinkeinojen kehittämisen sekä luonnon monimuotoisuuden ja virkistyskäytön kannalta. Laajojen, yhtenäisten rakentamattomien alueiden pirstomista ja pinta-alan pienentämistä on vältettävä erityisesti taajamatoimintojen kehittämisvyöhykkeiden ulkopuolisilla alueilla.” Tämä on listattu selostuksessa erityisesti hankealuetta koskevissa maakuntakaavan yleismääräyksissä.

Arviointiselostusta on tarpeen täsmentää kohdassa, jossa on todettu Uudenmaan ekologisista verkostoista, että ne eivät heikenny rakentamisen seurauksena (s. 516). Heikentävien vaikutusten arvioidaan jäävän paikallisiksi. On syytä korjata em. kohtaa niin, että heikennyksiä kohdistuu kaikissa hankevaihtoehdoissa myös maakunnallisen tason ekologiseen verkostoon. Ekologisen yhteyden osalta kyseessä on selvityksen mukaan laaja hyvin kytkeytynyt alue, joiden pirstominen tulisi pyrkiä maankäytön suunnittelussa välttämään (Jalkanen ym. 2018). Hankealueen ulkopuolelle pohjoiseen, ennen Marsjön vesistöalueen rantaa, sijoittuu kyseisestä hyvin kytkeytyneestä alueesta n. 500 m leveä metsäinen osuus. Tämä osuus tulisi hankkeen toteutuessa jäämään ainoaksi maakuntatasoiseksi itä-länsisuuntaiseksi ekologiseksi yhteydeksi meren ja Marsjön rajaamalla alueella. Uudenmaan ekologisiin verkostoihin kohdistuu paljon heikentävää yhteisvaikutusta jo toteutuneesta maankäytöstä ja sen lisäksi ilmastonmuutoksen vaikutuksista, joten luontokohteiden arvoja pitkällä aikavälillä säilyttävää kytkeytyvyyttä on yhä vaikeampi saavuttaa. Näistä syistä Uudenmaan liitto toteaa, että hankkeen edetessä on keskeistä välttää haittoja luonnolle ja tehdä lieventäviä toimia täysimääräisesti. Myös ekologista kompensaatiota kannattaa käyttää heikennysten hyvittämiseen mahdollisimman laaja-alaisesti niiltä osin, joihin se soveltuu. Keinojen valikoimat on hyvä esittää erikseen hankealuetta ja sen vaikutusaluetta koskien.

Luonnonsuojelualueet ja Natura 2000-alueet

Arviointiselostuksessa on kuvattu lähimpien (alle 5 km etäisyydellä) luonnonsuojelualueiden, suojeluun varattujen ja suunniteltujen alueiden sijainnit ja suojeluarvot. Natura-alueisiin mahdollisesti kohdistuvia vaikutuksia on tarkasteltu lisäksi 10 km etäisyydeltä hankealueesta. Hankkeesta on arvioitu aiheutuvan vähäisiä negatiivisia vaikutuksia lähimpiin luonnonsuojelualueisiin ja Natura 2000 -alueisiin mm. melusta, meriliikenteestä ja samentumisesta. Vaihtoehtojen välillä ei ole arvioitu olevan mainittavia eroja vaikutuksissa. Haittoja on syytä lieventää käytettävissä olevin keinoin, erityisesti ottaen huomioon arviointiin sisältyvät epävarmuudet. Arviointiselostuksen mukaan Natura-alueisiin ei arvioida kohdistuvan sellaisia merkittäviä vaikutuksia, että luonnonsuojelulain (35 §) mukainen Natura-arviointi olisi tarpeen.

Uudenmaan liitto huomauttaa, että suojeluun varatuissa alueissa ei ole otettu huomioon lainvoimaisia maakuntakaavan suojelualuemerkintöjä, esimerkiksi osittain jo toteutetun Kavakorven luonnonsuojelualueen yhteydessä. Nämä sijaitsevat vastaavasti varsin kaukana hankealueesta, kuten tarkastelussa mukana olleet luonnonsuojelualueet. Arvioinnin johtopäätökset todennäköisesti koskevat myös niitä, mutta tämä on syytä tarkistaa.

Vaikutukset ilmastoon

Hankkeen ilmastovaikutuksia on arvioitu laskemalla hankkeen elinkaaren aikaiset kasvihuonekaasupäästöt. Laskelmat perustuvat hankkeen alustaviin suunnitelmiin ja on jaettu rakentamisen, toiminnan ja toiminnan päättymisen jälkeiselle ajalle. Hankkeen alustavasta luonteesta johtuen päästölaskelmat on laadittu varsin yleisellä tasolla, eikä hankekokonaisuuden päästötasetta, päästöjen kohdentumista ja mahdollisuuksia vaikuttaa päästöihin avata selostuksessa kaikin osin riittävällä tasolla.

Rakentamisvaiheen osalta laskennassa on huomioitu sataman ja laitosalueen ruoppauksen, hankealueella tapahtuvan louhinnan ja maanrakennustöiden, maa-aineskuljetusten päästöt sekä tehdasrakennuksen ja satamarakenteiden rakentamisen vaikutukset. Lisäksi on huomioitu puuston poiston seurauksena syntyvä hiilensidonnan ja hiilivaraston menetykset.

Toiminnan aikaisissa päästöissä on huomioitu tuotannon suorat päästöt, sähkön elinkaaripäästöt sekä raaka-aineiden ja avustavien materiaalien käyttö, sekä syntyvien jätteiden kuljetukset ja käsittely. Päästöt on arvioitu 30 vuoden ajalle alkaen vuodesta 2027. Koska 99% hankkeen elinkaaren aikaisista päästöistä aiheutuu tuotannosta, keskitytään lausunnossa tuotannon päästöihin.

Arvioinnin päästölaskenta korostaa sähkön tuotannosta aiheutuvia päästöjä. Laitoksen sähköntarve on hyvin huomattava, ylittäen Loviisan ydinvoimalaitosyksiköiden yhteenlasketun tuotannon, mikä nostaa energian kulutuksen ja sen tuotannosta aiheutuvien päästöjen tarkastelun keskeiseen asemaan.

Selostuksessa todetaan, että laitos käyttäisi alkuperävarmennettua päästötöntä sähköä. On huomattava, että alkuperävarmennus antaa laitokselle oikeuden laskea käyttämänsä energian päästöttömäksi, mutta se ei takaa sitä, että markkinoille tuotaisiin laitoksen kulutusta vastaava määrä päästötöntä tuotantoa, vaan lisääntyvään tuotantotarpeeseen vastataan markkinaehtoisesti. Vaikka uusiutuvat energiamuodot ovat tällä hetkellä markkinaehtoisestikin kannattavia, on tuotannon kasvattamisessa laitoksen tarvitsemassa mitassa haasteita muun muassa sähkön siirtoinfrastruktuurin asettamien rajoitusten vuoksi. Täten ei voida olla varmoja siitä, että laitoksen aiheuttama energian tuotantotarve voidaan kattaa tosiasiallisesti lisäisellä tuuli- ja aurinkovoimalla, etenkään vaikuttamatta näiden tuotantomuotojen yleiseen kehitykseen ja saatavuuteen. Arvio uusiutuvan energian saatavuudesta ja riittävyydestä tuotannon tarpeisiin olisi ollut tarpeellista sisällyttää arviointiin.

Täten päästöjä olisi oikeellisempaa tarkastella kansallisen sähköntuotannon päästökertoimen ja sen kehityksen pohjalta. Tällöin hankkeen elinkaaren aikaiset päästöt olisivat noin 20-40 % suuremmat kuin esitetyissä skenaarioissa, käyttäen vertailulukuna selostuksessakin esitettyä arviota 100% verkkosähkön aiheuttamista päästöistä. Myös Syken kansallinen kasvihuonekaasupäästölaskelma, johon selostuksessa viitataan Uudenmaan ja Inkoon päästöjen osalta, käyttää sähkön tuotannon päästölaskelmien pohjana kansallista keskiarvosähköä.

Arvion mukaan 62 % toiminnan aikaisista päästöistä aiheutuu materiaaleista. Toiminnassa käytettyjen materiaalien päästötasetta, päästöjen kohdentumista ja mahdollisuuksia vaikuttaa päästöihin ei selostuksessa avata.   

Selostuksessa todetaan, että teräksen kysyntä tulisi kasvamaan kolmanneksella vuoteen 2050 mennessä. On toivottavaa, että tuotannon kasvu toteutetaan kestävällä tavalla. Tuotantolaitos vastaa osaltaan tähän lisääntyneeseen kysyntään, joten sen ei lähtökohtaisesti voida ajatella korvaavan suoraan nykyistä, fossiilisiin polttoaineisiin perustuvaa tuotantoa. Kasvavalla alalla uusi tuotantolaitos väistämättä lisää teräksen tuotannosta aiheutuvia päästöjä, joten tuotantolaitoksen absoluuttinen vaikutus globaaleihin ilmastopäästöihin ei voi olla myönteinen, kuten arviointiselostuksessa on esitetty.

Hiilikädenjälki-käsitteen käyttäminen hankkeen globaalin päästötaseen yhteydessä on kyseenalaista. Hankkeen ympäristövaikutusten arvioinnissa tulisi huomioida vain todelliset ilmastopäästöt, jotka ovat yhteneviä tarkastelutasosta (paikallinen/alueellinen/globaali) huolimatta.

Kappaleessa 25.7 Vaikutusten lieventäminen arvioidut päästövähennykset tulisi ilmaista yhtenäisessä muodossa muiden päästölaskelmien kanssa, jotta niiden vaikutusten arvioiminen olisi mahdollista. Näistä yksityiskohtana vastaan tulee kysymys, kuinka suuri osa tuotantolaitoksen tuottamasta hukkalämmöstä voidaan hyödyntää saavutettavissa olevissa kaukolämpöverkoissa ja muissa mahdollisissa käyttökohteissa. Hukkalämmön hyödyntämiseen liittyy epävarmuuksia, jotka tulisi tuoda arvioinnissa esille.

Lisäksi mainittakoon, että luvussa 25.2.1. on vain otsikko (Ilmasto) ja tekstiosuus on jäänyt raportista pois.

Häiriö- ja onnettomuustilanteiden vaikutukset ja niihin varautuminen

Laitoksen toiminnassa voi esiintyä ajoittain häiriötilanteita. Ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa ja sen liitteessä 14 on tunnistettu erilaisia häiriö- ja onnettomuustilanteita, sekä arvioitu niiden vaikutuksia että niihin varautumista.

Häiriötilanteet ja niiden vaikutukset on arviointiselostuksen mukaan huomioitu laitoksen suunnittelussa. Laitoksen prosessit on suunniteltu siten, että ne kestävät lyhytaikaisia häiriöitä ilman merkittäviä vaikutuksia tuotantoon tai ympäristöön. Lisäksi laitoksella on käytössä varavoimajärjestelmiä, jotka turvaavat kriittisten toimintojen jatkuvuuden sähkökatkosten aikana.

Onnettomuustilanteiden varalta laitoksella on kattavat turvallisuusjärjestelmät ja -käytännöt. Laitoksen henkilöstöä koulutetaan säännöllisesti hätätilanteiden varalta, ja laitoksella järjestetään säännöllisesti hätätilanneharjoituksia. Arviointiselostuksessa korostetaan myös yhteistyötä paikallisten viranomaisten ja pelastuslaitosten kanssa.

Ennen toiminnan aloittamista tehtaalle haetaan kemikaalilupa ja laaditaan turvallisuusselvitys, pelastussuunnitelma sekä ympäristönsuojelulain mukainen ennaltavarautumissuunnitelma. Kemikaalilupahakemuksessa kuvataan ympäristövaikutusten arviointiselostusta yksityiskohtaisemmin riskit ja niihin varautuminen sekä toiminta onnettomuus- ja poikkeustilanteissa.

Lopuksi

Uusimaa-kaava 2050 -kokonaisuus on luonteeltaan strateginen ja yleispiirteinen maankäytönsuunnitelma, mikä korostaa tarkemman tason suunnittelun merkitystä. Maakuntakaava edellyttää yhteisvaikutusten arviointia ja negatiivisten vaikutusten välttämis- ja lieventämiskeinojen tunnistamista sekä esittämistä tarkemmassa suunnittelussa. Inkoon vihreän terästehtaan hanke on maakuntakaavan mukaista teollista ja tuotannollista toimintaa, mutta edellyttää alueen arvojen huomioimisen jatkosuunnittelussa maakuntakaavan suunnittelumääräysten ja -periaatteiden mukaan.

Uudenmaan liitto pitää tärkeänä, että tunnistettujen haitallisten negatiivisten vaikutusten lieventämistoimet hyödynnetään ja otetaan asianmukaisesti huomioon suunnittelun ja lupakäsittelyn kaikilla tasoilla.

Esittelijän päätösesitys:

Maakuntahallitus päättää

-          antaa edellä esitetyn ehdotuksen mukaisen lausunnon

-          tarkistaa pöytäkirjan tämän pykälän osalta kokouksessa

Esittelijä:

 maakuntajohtaja Tuija Telén

Päätös:

 Maakuntahallitus päätti esityksen mukaan.

Lisätiedot:

 Vastuujohtaja Mari Siivola

 Asiantuntija Tanja Lamminmäki

Täytäntöönpano:

 Päätösote: Uudenmaan ELY-keskus