Maakuntahallitus
Pöytäkirja 25.08.2025/Pykälä 120

Maakuntahallitus 25.08.2025 § 120  

281/06.02.00/2025  

Tiivistelmä 

Sipoon kunta pyytää lausuntoa valmisteluvaiheessa olevasta Gumbostrand-Västerskog-Hitå osayleiskaavasta. Osayleiskaavan valmistelua ohjaa Östersundomin vaihemaakuntakaava, jossa on osoitettu pääkaupunkiseudun itäinen taajamatoimintojen kehittämisvyöhyke Helsingin Östersundomista itään Sipoon suuntaan. Vyöhykkeen itäisin reuna ulottuu Västerskogiin. Osayleiskaavaratkaisu kohdistaa kasvun maakuntakaavan mukaisesti kaava-alueen luoteisosaan, sekä olemassa olevaan Gumbostrandin kylään.

Maakuntakaavassa taajamatoimintojen vyöhykkeen kehittämisen keskeisenä edellytyksenä on sen tukeutuminen raideliikenteeseen. Jatkosuunnittelussa on tarkennettava, miten osayleiskaava toteuttaa maakuntakaavan edellyttämää kytkentää Östersundomin-Majvikin alueen raideliikenneratkaisuun, varmistettava tehokkaan joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edellytysten toteutuminen kaava-alueen luoteisosassa, sekä mahdollisuudet turvalliseen ja kestävään liikkumiseen jo nyt haasteellisella Gumbostrandin alueella. Lisäksi Uudenmaan liitto suosittelee sisällyttämään osayleiskaava-alueeseen Majvikin alueen, joka jää osayleiskaava-alueen ja Helsingin Östersundomin alueen väliin.

Maakuntahallitukselle esitetään, että se päättää antaa ehdotuksen mukaisen lausunnon.

Asian vireilletulo

Sipoon kunta on pyytänyt lausuntoa Gumbostrand-Västerskog-Hitån osayleiskaavan luonnoksesta. Lausunto on pyydetty toimittamaan 15.8.2025 mennessä. Uudenmaan liitto on saanut lausunnolle lisäaikaa 25.8.2025 asti.

Kaava-aineistot ovat saatavilla kunnan verkkosivuilla: G27 Gumbostrand-Västerskog-Hitån osayleiskaava - Sipoo - Sibbo

Asian tausta

Kaava-alueen sijainti ja laajuus

Gumbostrand–Västerskog–Hitån osayleiskaava-alue sijaitsee Etelä-Sipoossa noin 10 km kuntakeskuksesta Nikkilästä etelään ja noin 3 kilometriä Söderkullan taajamasta lounaaseen. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 11,6 km².

Suunnittelualue rajautuu pohjoisessa Porvoonväylään (E 18), etelässä mereen ja idässä Sipoonlahteen. Länsipuolella sijaitsevat Stuvunäsin, Majvikin ja Björkhagan kylä- ja haja-asutusalueet sekä kauempana Östersundomin alue.

Kaavan tavoitteet ja vaiheet

Osayleiskaavan tavoitteena on tiivistää ja eheyttää alueelle vuosikymmenien kuluessa osin suunnittelemattomasti syntynyttä asutusrakennetta sekä kehittää alueen liikenneverkkoa aiempaa turvallisemmaksi ja yhdistävämmäksi. Kaavan tavoitteena on myös varmistaa itäisen Helsingin ja Söderkullan välisen joukkoliikennekäytävän ja tähän liittyvän kasvuvyöhykkeen kehitysedellytykset myöhemmin tulevaisuudessa.

Osayleiskaavassa otetaan lisäksi huomioon maiseman, rakennetun ympäristön ja luonnonarvojen vaaliminen, melusta aiheutuvien haittojen ehkäiseminen sekä viheryhteyksien, kevyenliikenteen verkostojen ja virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys.

Osayleiskaavatyö on käynnistetty vuonna 2018. Kaavasta kuulutettiin uudelleen vuonna 2020, kun kaava-alue laajeni Hitån alueelle.

Kaavatilanne kunnassa

Suunnittelualueella on voimassa Sipoon yleiskaava 2025, joka on Sipoon kunnanvaltuuston vuonna 2008 hyväksymä. Ranta-alueilla on voimassa Sipoon saariston ja rannikon osayleiskaava (hyväksytty 13.6.2011, lainvoimainen 20.2.2014).

Sipoossa on 15.12.2022 alkanut koko kunnan yleiskaavan uudistaminen.

Maakuntakaava

Maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa (MRL 32§). Suunnittelualuetta koskee Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava, Östersundomin alue. Kaava on saanut lainvoiman korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä 10.5.2021.  Kaavassa käsitellään kaikki keskeiset alue- ja yhdyskuntarakenteen teemat. Suunnittelualuetta koskevat seuraavat maakuntakaavamerkinnät:

• Raideliikenteeseen tukeutuva taajamatoimintojen alue
• Moottoriväylä
• Seututie
• Liikenteen yhteystarve
• Maakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö
• Viheryhteystarve
• Runkovesijohto
• Pohjavesialue

Lisäksi Östersundomin alueen maakuntakaavassa on annettu koko kaava-aluetta koskeva asumista koskeva kehittämissuositus. Sen mukaan ympärivuotista asumista on ohjattava ensisijaisesti maakuntakaavan taajamatoimintojen alueille, tiivistettäviä alueita painottaen. Taajamatoimintojen ulkopuolelle suuntautuvaa asumista on ohjattava suunnitelmallisesti kyliin.

Laajoja aluekokonaisuuksia, jotka ovat muodostuneet väestömäärältään suuriksi, mutta toiminnallisesti yksipuolisiksi asuinalueiksi kehitetään monipuolistamalla niiden toiminnallista rakennetta. Kehittämiskeinoina käytetään maankäytön suunnittelun ohella kaupunkipoliittisia toimenpiteitä, joilla parannetaan tapauskohtaisesti alueiden sosiaalista, taloudellista ja/tai lähiympäristön tilaa. Alueen yhdyskuntarakennetta eheytetään palvelutason säilymistä ja parantamista tukevilla toimenpiteillä, työpaikkojen syntymistä edistävillä toimilla sekä paikalliskeskuksia kehittämällä.

Uusien alueiden suunnittelussa vältetään laajojen, yksinomaan asumiseen varattujen aluekokonaisuuksien muodostamista.

Lisäksi maakuntakaavassa on annettu Helsingin seudun valkoisia alueita koskeva suunnittelumääräys. Sen mukaan alue, jolle maakuntakaavakartalla ei ole osoitettu erityistä käyttötarkoitusta, on tarkoitettu ensisijaisesti maa- ja metsätalouden ja niitä tukevien sivuelinkeinojen käyttöön. Alueelle suuntautuvaa asuin- ja työpaikkarakentamista on ohjattava taajamatoimintojen alueille ja kyliin. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa voidaan alueelle osoittaa muutakin vaikutuksiltaan paikallisesti merkittävää maankäyttöä.

Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on selvitettävä ja otettava huomioon maiseman ja kulttuuriympäristön ominaispiirteet, sekä maa- ja metsätaloudellisesti, ekologisesti tai virkistyskäytön kannalta merkittävät pelto-, metsä- ja muut luontoalueet ja vältettävä niiden tarpeetonta pirstomista.

Ehdotus lausunnoksi

Yleistä, maakuntakaavan keskeiset tavoitteet

Seudullisesta näkökulmasta tarkasteltuna Gumbostrand-Västerskog-Hitå on pääkaupunkiseudun Helsingin Östersundomiin ja siitä edelleen kohti itää Sipooseen suuntautuvan taajamatoimintojen kehittämisen vyöhykkeen itäisin reuna. Maakuntakaavassa vyöhykkeen taajamatoimintojen kehittämisen keskeisenä edellytyksenä on tukeutuminen raideliikenteeseen. Maakuntakaavassa osoitettu uusi raideyhteys ulottuu osayleiskaava-alueen länsipuolelle Helsingin puolelta Sipoon Majvikiin. Maakuntakaavan raideliikenteeseen tukeutuva taajamatoimintojen alue ulottuu osayleiskaava-alueen luoteiskulman alueelle.

Helsingin kaupunki laatii parhaillaan osayleiskaavaa alueelleen Östersundomiin. Yhdyskuntarakenteen kokonaisuuden kannalta on ongelmallista, että Sipoon puolella nyt kyseessä oleva Gumbostrand-Västerskog-Hitån osayleiskaava-alue ei ulotu Helsingin rajaan asti. Välissä oleva Sipoon Majvikin alue jää osayleiskaava-alueiden ulkopuolelle. On vaikea hahmottaa, mikä on Gumbostrand-Västerskog-Hitån osayleiskaava-alueen suhde koko Östersundomin maakuntakaava-alueen maankäytön ja liikenteen kokonaisuuteen.

Kahden kunnan alueelle sijoittuvan maankäytön kokonaisuuden toimivuuden ja maakuntakaavan tavoitteiden toteutumisen varmistamisen kannalta Uudenmaan liitto suosittelee sisällyttämään myös Majvikin nyt laadittavana olevan osayleiskaavan kaava-alueeseen, tai ainakin kaavoituksen yhteydessä selvityksissä ja vaikutusten arvioinnissa ottamaan huomioon laajemmin koko Östersundomin maakuntakaava-alueen kokonaisuuden. Kuntien tulee varmistaa Helsingin seudun itäisen kasvukäytävän suunnittelussa naapurikuntien maankäyttöratkaisujen yhteensopivuus.

Yhdyskuntarakenne, kasvun ohjaaminen

Maakuntakaavan keskeisiä periaatteita ovat olevaan rakenteeseen tukeutuminen, maankäytön täydentäminen ja tehostaminen sekä kestävän liikkumisen edistäminen.

Osayleiskaavaratkaisu painottaa maakuntakaavan mukaisesti kaava-alueen luoteisosaa yhdyskuntarakenteen kehittämisessä. Alue on itäisin osa maakuntakaavassa osoitettua raideliikenteen tukeutuvaa taajamatoimintojen aluetta. Osayleiskaavaluonnoksen kaavamääräyksissä on kirjattu varautuminen tehokkaaseen joukkoliikenteeseen alueen kehittämisessä. Kaavan jatkosuunnittelussa olisi hyvä vielä tarkentaa sitä, miten tehokkaan joukkoliikenteen mahdollistava yhdyskuntarakenne toteuttaa maakuntakaavan edellyttämää kytköstä Östersundomin-Majvikin alueen raideliikenneratkaisuun.

Toinen yhdyskuntarakenteen kehittämisen painopistealue osayleiskaavassa on Gumbostrandin alue. Alueelle ei maakuntakaavassa kohdistu alueidenkäyttöä ohjaavia merkintöjä. Olevan kylärakenteen täydentäminen on maakuntakaavan yhdyskuntarakenteen kehittämistä koskevien periaatteiden mukaista.

Yleiskaavatyön taustalla olevat arviot osayleiskaava-alueen tulevasta väestökehityksestä ennustavat alueelle hieman yli 4000 asukkaan kasvua vuoteen 2055 mennessä. Osayleiskaava-alueen tämänhetkinen asukasmäärä on hieman alle tuhat asukasta. Merkittävästi lisääntyvä väkimäärä lisää liikennettä alueella, mutta jo nyt alueen liikenneturvallisuudessa ja joukkoliikenteen järjestämisessä on tunnistettu haasteita. On tärkeää varmistaa, että alueen kehittämisessä otetaan samanaikaisesti huomioon sekä asumisen että liikenteen näkökulmat ja varmistetaan edellytykset turvalliselle, kestävälle liikkumiselle eri luonteisilla osa-alueilla. On hyvä, että osayleiskaavan laadinnan yhteydessä on esimerkiksi pohdittu alueen kehittämisen vaiheistamista. Jatkosuunnittelussa on tärkeä arvioida, että mahdollistaako kasvun jakautuminen nyt esitetyn mukaisesti sekä yhdyskuntarakenteeseen että liikkumiseen liittyvien tavoitteiden toteutumisen osayleiskaava-alueella, vai olisiko eri osa-alueiden kehittämisen tehokkuutta (ja mahdollisesti myös rajausten laajuutta) tarpeen tarkistaa. Osayleiskaavan yhdyskuntarakenteen kehittämisen ohjauksella on osaltaan tärkeä varmistaa sekä tehokkaan joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edellytysten toteutuminen osayleiskaava-alueen luoteisosassa Västerskogin alueella, että mahdollisuudet turvalliseen kestävään liikkumiseen jo nyt haasteellisella Gumbostrandin alueella.

Liikenne, saavutettavuus 

Maakuntakaavassa Gumbostrand-Västerskog-Hitån osayleiskaavan alueen taajamarakenne on osoitettu tukeutuvan raideliikenteeseen. Osayleiskaavassa asuinalueet on osoitettu yleisemmin joukkoliikenteeseen tukeutuviksi alueiksi. Uudenmaan liitto toteaa, että kaavaratkaisusta tulisi selkeämmin käydä ilmi alueiden kehittämisen kytkös raideliikenteen kehittämiseen Östersundomin maakuntakaava-alueella.

Maakuntakaavan raideliikenteeseen tukeutuvaa taajamatoimintojen aluetta koskee seuraava suunnittelumääräys: ”Uuden raideliikenneyhteyden ja aseman suunnittelu sekä alueen maankäyttö tulee kytkeä toisiinsa. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa alueen toteuttaminen tulee kytkeä uuden raideliikenneyhteyden ja aseman sitovaan toteuttamispäätökseen.”

Uudenmaan liitto toteaa, että selostuksessa todetun osayleiskaavaan lisättävän raideliikenteen reservialue-merkinnän sekä raideliikenteeseen tukeutumiseen varautumisen lisäksi vaiheistus ja edellytys raideyhteyden sitovaan toteuttamispäätökseen tulee todeta ja varmistaa ehdon siirtyminen tarkempaan jatkosuunnitteluun. Mikäli taajamatoimintojen alueet toteutuvat ennen raideliikenteen jatkon sitovaa päätöstä, tulee saavutettavuus ja toteuttamisen vaiheistus vahvistaa joukkoliikenteen jatkoyhteyksillä, joiden sitovaan toteuttamispäätökseen tukeudutaan ennen alueiden toteuttamiseen siirtymistä.

Osayleiskaavatasoista liikenneselvitystä ei ilmeisesti ole laadittu. Liikenteen muutoksien ja vaikutusten todentamiseksi Uudenmaan liitto toivoo osayleiskaavatasoisen selvityksen laatimista. Selvityksessä tulee ottaa riittävän laajalti huomioon Östersundomin alueen kokonaisuus.

Osayleiskaavassa on huomioitu Uudenmaan maakuntakaavan mukaisesti maantie 170 ja valtatie 7 sekä liikenteen yhteystarve -merkintä. Uudenmaan liitto pitää myös hyvänä osayleiskaavalle asetettuja tavoitteita alueen liikenneverkon kehittämiseksi sekä joukkoliikennekäytävän kehitysedellytyksien varmistamiseksi. Uudenmaan liitto kuitenkin toivoo Östersundomin osayleiskaavatyön joukkoliikenneratkaisun edelleen kehittämistä jatkosuunnittelussa maakuntakaavan liikenneratkaisujen toteutumiseksi.

Kulttuuriympäristö

Maakuntakaavassa maakunnallisesti merkittävänä kulttuuriympäristönä osoitettu Sipoonjokilaakson kulttuurimaisema osayleiskaava-alueen itäreunassa on osayleiskaavaluonnoksessa osoitettu merkinnällä ”Maisemallisesti arvokas alue”. Merkintään ei liity kaavamääräystä. Koska alueen arvot eivät perustu pelkästään maisemaan, tulee kaavan jatkosuunnittelussa ratkaista, miten termi ”kulttuuriympäristö” liitetään osaksi merkintää. Lisäksi tulee antaa kaavamääräyksiä, jotka varmistavat maakuntakaavan maakunnallisesti arvokkaan kulttuuriympäristön vaalimista ja sen arvojen huomioon ottamista edellyttävien määräysten välittymisen alueen tarkempaan suunnitteluun.

Luontoarvot ja ekologiset yhteydet 

Osayleiskaava-alueen pohjoisosaan sijoittuu Östersundomin alueen maakuntakaavassa osoitetun etelä-pohjoissuuntaisen viheryhteystarvemerkinnän eteläinen osa. Maakuntakaavan merkintää koskevassa suunnittelumääräyksessä todetaan, että yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on huolehdittava siitä, että merkinnällä osoitettu yhteys säilyy tai toteutuu tavalla, joka turvaa virkistys- ja ulkoilumahdollisuudet, alueen maisema-arvot, arvokkaiden luontokohteiden säilymisen sekä lajiston liikkumismahdollisuudet.

Viheryhteystarvemerkinnän tavoitteena on turvata lajiston liikkumismahdollisuuksia erityisesti Porvoonväylän ja Uuden Porvoontien poikki. Porvoonväylän muodostamaa estevaikutusta lisää merkittävästi hirviaita moottoritien molemmin puolin. Tien muodostama estevaikutus on tuotu esiin myös osayleiskaavaluonnoksen kaavaselostuksessa: “Luontoselvityksissä selvitettiin myös alueen ekologisia yhteyksiä. Alueesta luoteeseen sijaitseva Sipoonkorpi on lähin luonnon ydinalue, jolla on maakunnallista merkitystä, mutta Porvoonväylä muodostaa eläinten liikkumista pohjoisen suuntaan merkittävästi rajoittavan esteen, ja ohjaa eläinten liikkumista rannikon suuntaiseksi.“

Maakuntakaavan viheryhteystarve on huomiotu osayleiskaavassa viheryhteystarvemerkintänä. Kaavaluonnoksessa esitetty ratkaisu ei kuitenkaan paranna lajiston liikkumismahdollisuuksia nykytilanteeseen verrattuna. Uudenmaan liitto toivoo, että kaava-aineistossa tuodaan esille keinoja, joilla pohjois-eteläsuuntaisen viheryhteyden toimivuutta voidaan jatkossa parantaa. Myös yhteyden jatkuminen Porvoonväylän pohjoispuolella on huomioon otettava seikka, vaikka se ei sijoitukaan suunnittelualueelle.

Suunnittelualueelle sijoittuu luontoarvoiltaan maakunnallisesti arvokkaita luontokokonaisuuksia. Itäisen Uudenmaan luontokohteiden maakunnallisen arvon määrittely LAKU-kriteerein Uusimaa-kaavaa varten -selvityksessä (Faunatica, 2018) esitellyistä kohteista kaava-alueelle sijoittuvat kaava-aineistojen luontoselvitysten mukaan kohteet Västerskog (136 ha), Hitå (60 ha) ja Norrskogen (36 ha) sekä osittain kohteet Hemängsbergetin–Björkhagan metsät (31,8 ha) ja Majvik (75,8 ha).

LAKU-kohteita on selvitetty ja niiden rajauksia on tarkistettu osana kaavan luontoselvityksiä. Uudenmaan liiton omien tarkastelujen mukaan LAKU-kohteet sijoittuvat kaavaluonnoksessa pääasiassa osaksi viheralueverkostoa sekä niiden luo-alueille. Asiasta varmistumiseksi Uudenmaan liitto pyytää kuitenkin tarkentamaan aineistoja sen osalta, kuinka kaavaluonnoksen merkinnät vaikuttavat alueella tunnistettuihin maakunnallisesti arvokkaisiin luontokohteisiin.

On tärkeää, että luontoarvot selvitetään ja suhteutetaan maakuntakaavan tilanteeseen osana kuntakaavoitusta, jotta maakunnalliset luontoarvot ja toimivat ekologiset verkostot voidaan säilyttää Uudellamaalla. Uudenmaan ekologisia verkostoja on tunnistettu kattavasti Zonation-analyyseissä (2018). Suunnittelualueelle sijoittuu ekologisten verkostojen kannalta merkittäviä käytäväalueita. Uudenmaan liitto kannustaa hyödyntämään kyseisiä analyyseja maakunnallisten ekologisten verkostojen huomioimiseen osana kaavaluonnosta.

Sipoonlahti on ekologisesti merkittävä vedenalainen meriluontoalue, eli EMMA-kohde. Uudenmaan liitto esittää, että EMMA-kohde huomioitaisiinjatkosuunnittelussa esimerkiksi kaavamääräyksissä. Suunnittelualueelle Sipoon sisäsaaristoon sijoittuu myös yksi maakunnallisesti tärkeä lintualue, eli MAALI-kohde. Vaikutusten arvioinnissa olisi hyvä tuoda esiin myös vaikutukset saaristoluontoon.

Tekninen huolto

Osayleiskaavassa ei ole osoitettu maakuntakaavassa esitettyä Helsinki-Porvoo siirtovesijohdon linjausta. Uudenmaan liitto kehottaa lisäämään kyseisen yhteyden osayleiskaavaan.

llmastovaikutukset

Kaavaratkaisun ilmastovaikutuksia on arvioitu yleispiirteisesti. Erityisesti kaavan luonnosvaiheessa on tärkeää tunnistaa laajasti eri vaikutuksia, jotta kaavan jatkosuunnittelussa niihin voidaan vielä vaikuttaa.

Uudenmaan liitto tuo esille, että osayleiskaava-aineistoa tulee täydentää ilmastovaikutusten arvioinnilla, jossa on tunnistettu kaavan keskeiset vaikutukset, kielteisten vaikutusten ehkäiseminen ja lieventäminen sekä mahdollisten hyötyjen vahvistaminen. Arvioinnissa on myös hyvä tuoda esille kaavan toteuttamisen erilaiset aikajänteet ja siitä aiheutuva epävarmuus. Arvioinissa voi hyödyntää esimerkiksi KILVA-työkalua.

Kaavan toteuttamisen keskeiset ilmastovaikutukset aiheutuvat Uudenmaan liiton näkemyksen mukaan yksityisautoiluun perustuvasta liikenteestä sekä uuden infrastruktuurin ja rakennusten rakentamisesta, jolloin menetetään myös kasvullista maa-alaa. Vuonna 2023 Sipoon kunnan päästöistä lähes 33 % aiheutui tieliikenteestä, mikä oli kunnan suurin yksittäinen päästösektori.

Liikkumisen päästöjen vähentämiseksi onkin tärkeää, että kaavalla tuetaan mahdollisuuksia liikkumistarpeen vähentämiseen ja vähäpäästöiseen liikkumiseen. Kaava-aineistossa on lisäksi tarpeen kuvata alueen energiahuollon järjestäminen, sekä tarkastella mahdollisuuksia paikalliseen ja päästöttömään energiantuotantoon.

Ilmastonmuutokseen sopeutumisen merkitys kasvaa pidemmällä aikavälillä päästövähennysten onnistumisesta riippumatta. Kaavassa on välttämätöntä huomioida ilmastonmuutoksen sopeutumisen tarpeet ja ilmastoriskit. Kaava-alue rajautuu meren rannikolle, jolla esiintyy tulvia. Tulvariskien hallinta on tarpeellista huomioida kaavamääräyksissä.

Kooste lausunnon keskeisistä viesteistä osayleiskaavan jatkosuunnittelua varten

• Majvikin alue olisi hyvä sisällyttää nyt laadittavana olevan osayleiskaavan kaava-alueeseen, tai ainakin ottaa koko Östersundomin kokonaisuus laajemmin huomioon osayleiskaavoituksen yhteydessä tehtävissä selvityksissä ja vaikutusten arvioinnissa
• Jatkosuunnittelussa tulee tarkentaa, miten tehokkaan joukkoliikenteen mahdollistava yhdyskuntarakenne toteuttaa maakuntakaavan edellyttämää kytköstä Östersundomin-Majvikin alueen raideliikenneratkaisuun.
• Yhdyskuntarakenteen kehittämisen jatkosuunnittelussa tulee varmistaa Västerskogin alueella tehokkaan joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edellytysten toteutuminen ja Gumbostrandin alueella turvallisen kestävän liikkumisen mahdollisuudet
• Selostuksessa todetun osayleiskaavaan lisättävän raideliikenteen reservialue-merkinnän sekä raideliikenteeseen tukeutumiseen varautumisen lisäksi vaiheistus ja edellytys raideyhteyden sitovaan toteuttamispäätökseen tulee todeta ja varmistaa ehdon siirtyminen tarkempaan jatkosuunnitteluun.
• Esitetään osayleiskaavatasoisen liikenneselvityksen laatimista.
• Joukkoliikenneratkaisua tulee jatkosuunnittelussa kehittää edelleen maakuntakaavan liikenneratkaisujen toteutumiseksi.
• Esitetään termin ”kulttuuriympäristö” liittämistä osaksi maisemallisesti arvokkaan alueen kaavamerkintää, sekä määräysten antamista maakunnallisesti arvokkaan alueen arvojen vaalimiseksi.
• Jatkosuunnittelussa tulee tutkia keinoja, joilla pohjois-eteläsuuntaisen viheryhteyden toimivuutta voidaan jatkossa parantaa.
• Esitetään tarkentamaan aineistoja sen osalta, kuinka kaavaluonnoksen merkinnät vaikuttavat alueella tunnistettuihin maakunnallisesti arvokkaisiin luontokohteisiin.
• Esitetään EMMA-kohteen huomioimista jatkosuunnittelussa sekä sisällyttämään vaikutusten arviointiin myös vaikutukset saaristoluontoon.
• Maakuntakaavassa osoitettu Helsinki - Porvoo -siirtovesijohto tulee lisätä osayleiskaavaan.
• Osayleiskaava-aineistoa tulee täydentää ilmastovaikutusten arvioinnilla.
• Alueen energiahuollon järjestäminen on tarpeen kuvata, ja myös tarkastella mahdollisuuksia paikalliseen ja päästöttömään energiantuotantoon.
• Tulvariskien hallinta on tarpeen huomioida kaavamääräyksissä.

Esittelijän päätösesitys:

Maakuntahallitus päättää

        antaa edellä esitetyn ehdotuksen mukaisen lausunnon,

        tarkastaa pöytäkirjan tämän pykälän osalta kokouksessa. 

Esittelijä:

 maakuntajohtaja Tuija Telén

Päätös:

 Maakuntahallitus päätti esityksen mukaan.

Lisätiedot:

 Vastuujohtaja Mari Siivola

 Asiantuntija Mariikka Manninen

Täytäntöönpano:

Sipoon kunta