Maakuntahallitus
Esityslista 27.10.2025/Asianro 159

Maakuntahallitus 27.10.2025     

150/06.02.00/2024  

Tiivistelmä 

Osayleiskaavan keskeisenä tavoitteena on mahdollistaa uuden työpaikka-alueen rakentuminen Etelä-Keravalle Lahdenväylän itäpuolelle. Lisäksi tavoitteena on säilyttää rakentamattomana Keravanjoen varren etelä-pohjoissuuntainen ekologinen viheryhteys, joka on osoitettu myös Helsingin seudun vaihemaakuntakaavassa.

Lausunnossa todetaan, että uuden työpaikka-alueen rakentamisesta ja käytöstä nyt suunnitellussa laajuudessa aiheutuisi merkittäviä häiriöitä maakuntakaavaan viheryhteystarpeena merkitylle Vantaan Hanabölen peltojen ja Keravan Haukkakallion väliselle pohjoiseteläsuuntaiselle ekologiselle yhteydelle. Rakentamisen seurauksena poistuu erityisesti metsäistä aluetta, mikä vähentää yhteyden toimivuutta joillekin lajeille.

Osayleiskaavaehdotuksessa viheryhteyden leveys on osittain huomattavan kapea. Kaavaehdotukseen valmisteluvaiheen jälkeen lisättyyn työpaikka-alueiden ”ekologisen yhteyden kehitettävä osa” -ratkaisuun liittyy huomattavaa epävarmuutta, eikä kielteisiä vaikutuksia maakunnalliselle yhteydelle voida sulkea pois. Uudenmaan liitto esittää, että olemassa olevaa metsäistä aluetta mahdollisuuksien mukaan säästettäisiin ja/tai maakunnallista ekologista yhteyttä muuten vahvistettaisiin.

Liikenteen osalta osayleiskaavan esittämät muutokset ovat melko pieniä. Tärkeää on varmistaa teiden palvelutason säilyminen ja ennakoidut toimenpiteet mahdollisten ruuhkien välttämiseksi.

Ilmastovaikutusten arviointia Uudenmaan liitto pitää hyvin laadittuna. Arvioinnin johtopäätökset eivät ole riittävästi välittyneet osayleiskaavaa koskeviin määräyksiin, joten niitä on tarpeen täydentää ja siten varmistaa ilmaston kannalta kestävien ratkaisujen toteuttamisedellytykset.

Maakuntahallitukselle esitetään, että se päättää antaa ehdotuksen mukaisen lausunnon.

Asian vireilletulo

Keravan kaupunki on 3.10.2025 pyytänyt lausuntoa Eteläisen Jokilaakson osayleiskaavan ehdotuksesta. Lausunnon määräaika on 3.11.2025.

Kaava-aineistot ovat saatavilla Keravan kaupungin nettisivuilta: https://www.kerava.fi/hankkeet/etelaisen-jokilaakson-osayleiskaava-oyk7/

Asian tausta

Kaava-alueen sijainti ja laajuus

Kaava-alue sijaitsee noin 2,3 kilometrin etäisyydellä Keravan keskustasta kaakkoon. Suunnittelualue rajautuu lännessä Lahden moottoritiehen (vt 4), idässä Keravanjokeen, pohjoisessa Keravanjoen varrella olevaan metsä- ja peltoalueeseen, etelässä Keravan ja Vantaan rajaan, sekä Norra-Nybackan tilaan. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 78 hehtaaria. 

Kaavan tavoitteet ja vaiheet

Osayleiskaavan keskeisenä tavoitteena on mahdollistaa työpaikka-alueen ja yleisten rakennusten alueen sekä näiden vaatimien toimintojen ja liikenneyhteyksien sijoittaminen. Keravanjoen varrelle on tavoitteena jättää rakentamaton ekologisena viheryhteytenä toimiva suojavyöhyke. Uusi työpaikka-alue sijaitsee maisemallisesti arvokkaan Keravanjoen jokilaakson yhteydessä.

Eteläisen Jokilaakson osayleiskaava korvaa voimaan tullessaan alueellaan Keravan yleiskaavan 2035.

Maakuntakaava

Maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa (Alueidenkäyttölaki 32§).

Suunnittelualuetta koskee Helsingin seudun vaihemaakuntakaava, joka on osa Uusimaa-kaava 2050-kokonaisuutta. Uusimaa-kaavan kokonaisuuteen kuuluvat kolme vaihemaakuntakaavaa ovat saaneet lainvoiman 13.3.2023 korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä.

Helsingin seudun vaihemaakuntakaavassa suunnittelualueella ovat voimassa seuraavat kaavamerkinnät määräyksineen:

        Taajamatoimintojen kehittämisvyöhyke

        Kaupallisten palveluiden alue (Keravanportti)

        Valtakunnallisesti merkittävä kaksiajoratainen tie (Valtatie 4)

        Maakunnallisesti merkittävä tie (Maantie 140)

        Viheryhteystarve (Hanabölen pellot – Haukkakallio)

Lisäksi voimassa ovat maakuntakaavan yleiset suunnittelumääräykset, joista Eteläisen Jokilaakson osayleiskaavan kannalta keskeisimpiä ovat seuraavat:

        Ympärivuotista asumista sekä työpaikkarakentamista on ohjattava ensisijaisesti maakuntakaavassa osoitettuihin keskuksiin, pääkaupunkiseudun ydinvyöhykkeelle, taajamatoimintojen kehittämisvyöhykkeille sekä palvelukeskittymiin.

        Uudet asuin- ja työpaikka-alueet tulee suunnitella niin, että ne täyttävät kestävän ympäristön kriteerit: alueiden sijainnin alue- ja yhdyskuntarakenteessa sekä rakentamisen määrän ja tehokkuuden tulee olla sellaista, että monipuolisille toiminnoille, lähipalveluille ja joukkoliikenneyhteyksille sekä lyhyille asiointimatkoille kävellen ja pyöräillen syntyy edellytykset.

        Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa ja alueidenkäytössä on otettava huomioon alueiden arvokkaat ominaispiirteet ja turvattava luonnon, maiseman ja kulttuuriympäristön arvot. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on tarkistettava viranomaispäätösten, inventointien tai rekisterien ajantasainen tieto arvokkaista alueista, kohteista ja yhteyksistä mukaan lukien alueiden ja kohteiden tarkemmat rajaukset.

        Laajat yhtenäiset luonnon- ja kulttuurimaisema-alueet tulee ottaa huomioon ilmastonmuutoksen hillinnän ja siihen sopeutumisen, maa- ja metsätalouden ja niitä tukevien elinkeinojen kehittämisen sekä luonnon monimuotoisuuden ja virkistyskäytön kannalta.

        Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on edistettävä vesiensuojelua ja pyrittävä parantamaan vesien ekologista tilaa.

Taajamatoimintojen kehittämisvyöhykkeen osalta kuntien tulee yksityiskohtaisemmassa suunnittelussaan määritellä vyöhykkeiden alueidenkäytön kehittämisen tarkemmat ratkaisut siten, että ne tukevat kestävän yhdyskuntarakenteen muodostumista ja ottavat samalla huomioon esimerkiksi virkistysmahdollisuudet ja ympäristön erityiset arvot. Taajamatoimintojen kehittämisvyöhykkeiden alueelle sijoittuvat toiminnot, niiden edellyttämät aluevaraukset, rakentamattomina säilytettävät alueet ja muut alueiden käyttöön liittyvät maakuntakaavatasoa tarkemmat järjestelyt tutkitaan ja ratkaistaan kuntien kaavoituksessa tai muun toteuttavan suunnittelun yhteydessä.

Asian aiemmat käsittelyt Uudenmaan liitossa

Maakuntahallitus antoi lausunnon Eteläisen Jokilaakson osayleiskaavan kaavaluonnoksesta 9.6.2025. Lausunnossa kiinnitettiin erityistä huomiota maakuntakaavassa osoitettuun ekologiseen yhteyteen kohdistuviin vaikutuksiin, maakuntakaavan tulkintaan sekä liikennevaikutuksiin.

Lausunnossa todettiin, että maakuntakaavan toteutumista tulisi perustella tarkemmin maakunnallisen ekologisen yhteyden osalta. Työpaikka-alueen rakentumisen myötä lajiston liikkumismahdollisuudet vaikuttavat heikentyvän, minkä lisäksi kaavaluonnoksessa osoitettu viheryhteys on paikka paikoin kapea. Lausunnossa esitettiin, että ekologista viheryhteyttä turvattaisiin joko olemassa olevaa metsäistä aluetta säästämällä ja/tai maakunnallista ekologista yhteyttä muuten vahvistamalla. Ekologisen yhteyden vahvistaminen on tarpeen huomioida myös kaavamääräyksissä.

Lisäksi lausunnossa todettiin, että osayleiskaavan toteutumiseen liittyy epävarmuuksia, mistä syystä liikennevaikutuksia ei voi arvioida yksinomaan suunniteltuun datakeskushankkeeseen perustuen. Koska osayleiskaava mahdollistaa myös muun tyyppisen työpaikka-alueen rakentumisen, sekä kaupallisten palveluiden alueiden toteutumisen, tulee liikennevaikutuksiakin arvioida kaavan jatkotyössä laajemmin.

Ehdotus lausunnoksi

Yleistä

Maakuntakaavassa osoitetulle taajamatoimintojen kehittämisvyöhykkeelle, olevan yhdyskuntarakenteen jatkoksi sijoittuva uusi työpaikka-alue on lähtökohtaisesti maakuntakaavan alue- ja yhdyskuntarakenteen kehittämistä koskevien yleisten suunnitteluperiaatteiden mukainen. Taajamatoimintojen kehittämisvyöhykkeen kaavamääräys korostaa nykyisen yhdyskuntarakenteen tehostamista, mutta edellyttää samalla, että tarkemmassa suunnittelussa on otettava huomioon kunkin alueen ominaispiirteet ja erityiset arvot, kuten luonto- ja kulttuuriarvot, ja että tiivistämisen mahdollisuudet ja vaikutukset on arvioitava tapauskohtaisesti.

Osayleiskaava-alueelle sijoittuvat muut maakuntakaavan merkinnät osoittavat, että kyseisellä alueella taajamatoimintojen kehittämisvyöhykkeen tarkempaan suunnitteluun liittyy myös muita maakunnallisia intressejä tai reunaehtoja, jotka tulee ottaa huomioon suunnittelussa. Näihin liittyviä näkökulmia on teemoittain nostettu esiin tuonnempana tässä lausunnossa.

Osayleiskaavan selostuksessa (s.13) todetaan, että kaavaratkaisu on vahvistettujen maakuntakaavojen yhdistelmän mukainen ja siinä on otettu huomioon Uusimaa-kaavan 2050 tavoitteet. Selostuksessa todetaan myös, että Keravan yleiskaavassa 2035 virkistysalueeksi (V-1) osoitetun alueen osittainen muuttaminen työpaikka-alueeksi toteuttaa valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita ja maakuntakaavan tavoitteita. Uudenmaan liitto toteaa, että esitettyjä johtopäätöksiä maakuntakaavan ja valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumisesta ei ole riittävästi perusteltu ja ne jäävät siten epäselviksi. Maakuntakaavan tavoitteiden toteutumista tulisi perustella tarkemmin, sillä osayleiskaava sovittaa yhteen useampia päällekkäisiä maakuntakaavamerkintöjä, joiden osoittamien alueidenkäytön periaatteiden tulisi toteutua yksityiskohtaisemman suunnittelun kautta.

Pienenä yksityiskohtana kaavaselostukseen todettakoon, että maakuntakaavojen vahvistusmenettely ei enää sisälly voimassa olevaan lakiin. Näin ollen ilmaisua ”laadittu kaavaratkaisu on vahvistettujen maakuntakaavojen yhdistelmän mukainen” tulisi tarkistaa esimerkiksi muotoon ”lainvoimaisten maakuntakaavojen yhdistelmän mukainen”.

Ekologiset yhteydet

Osayleiskaava-alueelle sijoittuu osa maakuntakaavan viheryhteystarpeesta, joka on Vantaan Hanabölen peltojen ja Keravan Haukkakallion välinen yhteys. Uudenmaan liitto pitää myönteisenä sitä, että tämän maakunnallisen ekologisen yhteyden turvaamiseen on pyritty osayleiskaavaehdotuksessa vastaamaan: Hanabölen pellot – Haukkakallio -ekologisen yhteyden turvaamiseksi on kaavassa osoitettu ekologinen yhteys Keravanjoen myötäisesti.

Uudenmaan liitto pitää hyvänä, että ekologisten yhteyksien toimivuutta sekä kaavan vaikutuksia niihin on selvitetty laajasti osayleiskaavatyön yhteydessä laaditussa Ekologisen yhteyden toimivuustarkastelussa (Sweco, 2025). Toimivuustarkastelun tuloksiin peilaten osayleiskaavaehdotuksen maankäyttö valitettavasti heikentää suunnittelualueella sijaitsevaa maakunnallista ekologista yhteyttä. Uuden työpaikka-alueen rakentamisesta ja käytöstä nyt suunnitellussa laajuudessa aiheutuisi merkittäviä häiriöitä yhteydelle.

Ekologisen yhteyden toimivuustarkastelun mukaan työpaikka-alueen rakentaminen kaventaa alueen pohjoiseteläsuuntaista ekologista yhteyttä ja poistaa ison osan metsäisestä ja metsänreunaisesta alueesta eläinten käytöstä. Alueelta katoaa puuston suomaa suojaa ja pesäpaikkoja. Toimivuustarkastelun mukaan varsinkin monet petoeläimet tarvitsevat enemmän suojaa pysyville elinalueilleen. Kavennuksen aiheuttamaa haittaa on hankala lievittää, sillä metsänkaato ja työpaikka-alueen rakentaminen muuttavat aluetta merkittävästi. Tarkastelun mukaan mm. puiden kaatamatta jättämisellä, luonnontilaisten pensaiden istuttamisella ja viherkatolla voitaisiin lieventää vaikutuksia joidenkin lajien osalta työpaikka-aluetta rakennettaessa. Lajiston muuttumista ja kulkuyhteyksien heikentymistä alueella ei kuitenkaan voida tarkastelun mukaan estää.

Uudenmaan liitto toteaa, että ekologisen käytävän leveyden tulee olla riittävä, jotta käytävään kohdistuvalle reunavaikutukselle (ts. erilaiset häiriöt) herkemmätkin lajit pystyvät käyttämään yhteyttä. Osayleiskaavaehdotuksessa viheryhteyden leveys on paikka paikoin huomattavan kapea. Kuntakaavoituksessa maakunnalliset ekologiset yhteydet tulee tarkastella ja toteuttaa mahdollisimman laajoina ja ekologisesti laadukkaina, jatkuvina kokonaisuuksina kapeiden käytävämäisten rakenteiden sijaan.

Ekologisen yhteyden heikentymisen lieventämiseksi on kaavaehdotukseen valmisteluvaiheen jälkeen lisätty työpaikka-alueiden (TP/T ja TP/T/KM) itäosaan joen puoleiselle rinteelle ”ekologisen yhteyden kehitettävä osa” -päällekkäismerkintä. Kaavamääräyksen mukaan kehitettävän osan hoidossa, käytössä ja yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on varmistettava ekologisten yhteyksien säilyminen ja kehitettävä niitä riittävän puustoisina ja leveinä. Kaavaselostuksen mukaan kehitettävän osan merkintä tukee maakuntakaavan viheryhteyttä ja lieventää rakentamisen aiheuttamaa haittaa Keravanjoen ekologiselle yhteydelle. Työpaikka-alueille sijoittuvan ”ekologisen yhteyden kehittävän osan” toimivuutta ei ole arvioitu eikä tarkempia toteuttamisperiaatteita ole tuotu esiin kaavaselostuksessa.              

Laadukkaan, riittävän puustoisen ja vapaan kulun eliöstölle mahdollistavan ekologisen yhteyden toteuttaminen työpaikka-alueen aluevarauksen reunaan vaikuttaa yhtälönä haastavalta. Kaavamääräys edellyttää riittävää puustoisuutta ja leveyttä, mutta jää epäselväksi, onko puustoa tarkoitus säilyttää vai/ja kasvattaa ja mikä on riittävä puustoisuus ja leveys. Myös työpaikka-alueen mahdollisen aitaamisen aiheuttama estevaikutus on huomionarvoinen asia toimivuuden arvioinnissa ja tarkemmassa jatkosuunnittelussa. Eri tekijät huomioiden ratkaisuun liittyy huomattavaa epävarmuutta, eikä merkittäviä kielteisiä vaikutuksia maakunnalliselle yhteydelle voida sulkea pois.

Osayleiskaavaehdotuksen kaavaratkaisun yleisten määräysten mukaan Keravanjoen ranta-alueelle tulee jättää joen pientareesta lähtien vähintään kymmenen metrin suojakaista puita ja pensaita varten. Suojakaistan puusto ja pensaisto on säilytettävä maa-aineksen ja ravinteiden sitomiseen riittävän tiheänä. Joen varressa kasvavat vanhat lehtipuut on säilytettävä ja puuttomille osuuksille on istutettava uutta puustoa. Uudenmaan liitto pitää joen varren yhteyttä suojaviheraluetta tärkeänä, ja kehottaa siksi edelleen pohtimaan leveyden riittävyyttä sekä parasta tapaa varmistaa laadukas toteutuminen. Voidaanko esimerkiksi yleismääräyksellä varmistaa riittävien mitoitusten ja toimenpiteiden toteutuminen, vai olisiko määräykset syytä kohdentaa viheralueen aluevaraukseen?

Maakuntakaavan viheryhteystarvemerkinnän suunnittelumääräyksen mukaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on turvattava, että merkinnällä osoitettu yhteystarve säilyy tai toteutuu tavalla, joka turvaa lajiston liikkumismahdollisuudet, virkistys- ja ulkoilumahdollisuudet sekä ylläpitää maisema- ja luontoarvoja. Lisäksi viheryhteyden tarkkaa sijaintia ratkaistaessa on selvitettävä, että yhteydellä on edellytykset toimia osana laajempaa ekologista ja virkistyksellistä verkostoa.

Uudenmaan liitto toistaa pitkälti aiemman lausuntonsa ekologisen yhteyden leveydestä sekä puustoisuudesta. Uudenmaan liitto esittää, että olemassa olevaa metsäistä aluetta mahdollisuuksien mukaan säästettäisiin ja/tai maakunnallista ekologista yhteyttä muuten vahvistettaisiin. Ekologisen yhteyden vahvistaminen on tarpeen huomioida myös kaavamääräyksissä. Valmiiksi kapean ekologisen yhteyden alueella metsäisen alueen ottaminen rakentamiskäyttöön aiheuttaa merkittävän häiriön ja kaventaa eliöstön liikkumismahdollisuuksia.

Kokonaisuutena katsottuna kaavaehdotuksen ekologisen käytävän ratkaisu (V-alue + TP-alueille sijoittuva ekologisen yhteyden kehitettävä osa) sisältää monia epävarmuuksia puustoisuuden ja liikkumisesteiden ja siten ekologisen toimivuuden osalta. Avoin pelto ei tarjoa suojaavaa kasvillisuutta ja latvuspeittävyyttä, ja ei siten monien lajien osalta takaa toimivuutta, ja TP-alueilla ihmistoiminnan aiheuttamat erilaiset häiriöt heikentävät niiden reunaan osoitetun ekologisen yhteyden kehitettävän osan laatua ja toimivuutta. Joen itäpuolella taasen ihmisen toimintojen aiheuttama häiriö (mm. asutus) heikentää ekologisen yhteyden laatua.

Todettakoon vielä, että ekologisen yhteyden vahvistaminen joen länsirannalla suojaa tarjoavaa kasvillisuutta lisäämällä olisi yhteyden toimivuuden kannalta keskeistä aloittaa jo huomattavasti ennen TP-alueiden puuston poistamista ja TP-alueiden rakentamisen aloittamista, jotta varmistetaan ekologisen yhteyden toimivuus myös rakentamisen aikana.

Liikenne

Osayleiskaavaa varten laaditussa liikenneselvityksessä on tarkasteltu osayleiskaavan mahdollistamia liikenteellisiä vaikutuksia liittyvän tieverkoston liittymiin matkatuotosten perusteella. Uudenmaan liitto näkee hyvänä, että tarkastelussa on huomioitu Helsingin seudun liikennemalli, että osayleiskaavan mahdollistamat maankäyttöön tuomat liikenteelliset vaikutukset. Erityisen hyvänä nähtiin, että liikenneselvityksessä asetettiin alueelle sijoittuvan mahdollisen datakeskuksen liikenteellinen toteutuma osayleiskaavan TP/T-alueen tuottaman liikenne-ennusteen minimiennusteeksi.

Liikenneselvityksen mukaan osayleiskaavan mahdollistaman maankäytön tuottamat liikennevaikutukset nykyiselle ympäröivälle liikenneverkolle jäävät vähäisiksi. Selvityksessä todettujen osayleiskaavan eteläisten liittymien ympäröivään liikenneverkkoon liittymisen toimenpide-ehdotusten osalta Uudenmaan liitto haluaa korostaa, että esimerkiksi maakunnallisesti merkittävän tien mt 140 välittömään läheisyyteen ei saa tehdä sellaisia toimenpiteitä, jotka heikentävät pitkämatkaisen liikenteen, joukkoliiketeen tai kuljetusten palvelutasoa.

Uusien liittymien osalta tulee varmistaa, ettei liittymä vaaranna tien sujuvuutta ja turvallisuutta. Uudenmaan liitto haluaa korostaa, mt 140 ja mt 148 liittymän toimivuuden varmistamisen merkittävyyttä uuden maankäytön toteutuessa. Liittymäjärjestelyt ruuhkautumisen estämiseksi on tarpeen toteuttaa ennakoidusti tien palvelutason varmistamiseksi.

Lisäksi Uudenmaan liitto haluaa tarkistaa, että Leppäkorventien ja osayleiskaavalla osoitettu Nybackantien liittymä on toteutettavissa, sillä nykyinen Leppäkorventie jää kaavakartalla pohjakartan mukaan yleisten rakennusten alueen alle.

Toivotaan, että osayleiskaavan saavutettavuus kestäviä liikennemuotoja hyödyntäen on mahdollista, ja siten muun muassa sujuvat kevyenliikenteen yhteydet alueelle mahdollistetaan.

Kauppa

Maakuntakaavassa suunnittelualueelle on osoitettu Keravanportin kaupan alue. Kaupan alueita kehitetään sellaista kauppaa varten, joka vaatii paljon tilaa, ei kilpaile keskustaan sijoittuvan kaupan kanssa, ja jonka tyypillinen asiointitiheys on pieni. Kohdemerkinnällä osoitetun kaupan alueen sijainti ja laajuus on määriteltävä yksityiskohtaisessa suunnittelussa siten, että se muodostaa riittävän laajan toiminnallisen kokonaisuuden.

Maakuntakaavan kaupan alueen muodostumista on tarkennettu Keravan yleiskaavassa 2035 jakamalla alue KM-2, KM-3 ja KM-3/res-2-alueisiin. Eri alueille on osoitettu edelleen omat enimmäismitoituksensa. Osayleiskaavan kaupan mitoitus on yleiskaavan mukainen (12 500 k-m2). Osayleiskaavassa alueen käyttötarkoitusta on laajennettu koskemaan myös työpaikkatoimintoja.

Liitto toteaa, että on hyvä, että kaavamääräykseen on ehdotusvaiheessa lisätty voimassa olevan yleiskaavan mukaisesti ajoitusmääräys sekä edellytys alueen rakenteellisesta kytkeytymisestä yleiskaavan KM-3-alueeseen.

Ilmastovaikutukset

Osayleiskaavasta on laadittu ilmastovaikutusten arviointi, jossa on tarkastelu luonnosvaiheen kaavaratkaisun hiilijalanjälkeä ja -kädenjälkeä sekä ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutumista. Osayleiskaavan laskennallinen arviointi on toteutettu paikkatietopohjaisella menetelmällä, joka mahdollistaa suuntaa antavan ilmastopäästöjen (hiilijalanjälki) sekä ilmastohyötyjen (hiilikädenjälki) tarkastelun. Ilmastonmuutokseen sopeutumisen osalta arvioinnissa on hyödynnetty laadullista KILVA-tarkistuslistaa.

Uudenmaan liitto pitää ilmastovaikutusten arviointia hyvin laadittuna. Siinä on huomioitu alueen rakentamisen, käytön ja elinkaaren lopun vaikutukset ja tuotu esiin arviointia koskevat lähtökohdat, oletukset ja epävarmuudet. Keskeinen arvioinnin tuloksiin vaikuttava tekijä on kaavan mahdollistavan datakeskuksen toteutuminen. Datakeskuksella on huomattava vaikutus alueen energiankulutukseen ja siitä aiheutuviin päästöihin sekä toisaalta mahdollisuuteen hyödyntää toiminnasta syntyvää hukkalämpöä kaukolämpöverkossa. Jos datakeskuksen energiankäyttö jätetään huomioimatta, syntyvät kaavan merkittävimmät ilmastovaikutukset rakentamista.

Arvioinnissa on esitetty jatkosuunnitteluun useita suosituksia, joiden voidaan ajatella koskevan sekä lausunnoilla olevaa osayleiskaavaa että jossain määrin myös datakeskuksen toimintoja koskevaa, samanaikaisesti suunniteltavaa asemakaavaa. Suositusten mukaan osayleiskaavan ilmastovaikutuksia voidaan lieventää ennen kaikkea ohjaamalla vähähiiliseen rakentamiseen sekä maamassojen käsittelyyn ja massatasapainoon suunnittelualueen sisällä. Liikenteen päästövaikutuksiin voidaan vaikuttaa luomalla toimivat edellytykset kaupallisten palveluiden kestävälle saavuttamiselle. Hiilivarastojen häviämistä voidaan lieventää säilyttämällä olemassa olevaa puustoa ja maaperää rakennettavilla alueilla.

Uudenmaan liitto korostaa, että osayleiskaavan määräysten tulee olla jatkosuunnittelua ohjaavia myös ilmastovaikutusten näkökulmasta. Arvioinnin johtopäätökset eivät ole kuitenkaan riittävästi välittyneet osayleiskaavaa koskeviin määräyksiin. Uudenmaan liitto esittää, että kaavamääräyksiä täydennetään edellä esitettyjen näkökulmien osalta ja laadittuun arviointiin perustuen, jotta voidaan varmistaa ilmaston kannalta kestävien ratkaisujen toteuttamisedellytykset.

Esittelijän päätösesitys:

Maakuntahallitus päättää

        antaa edellä esitetyn ehdotuksen mukaisen lausunnon,

        tarkastaa pöytäkirjan tämän pykälän osalta kokouksessa. 

Esittelijä:

 maakuntajohtaja Tuija Telén

Lisätiedot:

 Vastuujohtaja Mari Siivola

 Asiantuntija Tanja Lamminmäki

Täytäntöönpano:

 Päätösote: Keravan kaupunki