Maakuntahallitus
Pöytäkirja 12.06.2023/Pykälä 84

Maakuntahallitus 12.06.2023 § 84  

220/06.02.00/2023  

Tiivistelmä 

Sipoon kunta pyytää lausuntoa Pohjois-Paippisten osayleiskaavaehdotuksesta. Kaavaehdotus on toista kertaa nähtävillä. Maakuntakaavatilanne on muuttunut sitten edellisen nähtävilläolon, ja osayleiskaavoitusta ohjaava maakuntakaava on nyt Helsingin seudun vaihemaakuntakaava. Keskeisenä erona vanhan ja uuden maakuntakaavan välillä on se, että Pohjois-Paippisissa aiemmin ollut seudullisesti merkittävän kylän merkintä on kumoutunut uuden maakuntakaavan myötä ja uusi maakuntakaava korostaa kestävyyttä ja olevaan rakenteeseen tukeutumista aiempaa maakuntakaavaa enemmän.

Osayleiskaavaehdotuksessa ei ole otettu huomioon Uudenmaan liiton jo edellisessä lausunnossaan esiin tuomia, Helsingin seudun vaihemaakuntakaavan alue- ja yhdyskuntarakenteen kestävyyttä korostavia näkökohtia.

Lausunnossa tuodaan esiin, että Pohjois-Paippisten osayleiskaavaehdotuksessa osoitettu uusi rakentaminen ei tukeudu maakuntakaavassa osoitettuihin ensisijaisiin rakentamisen vyöhykkeisiin (keskukset, taajamatoimintojen kehittämisvyöhykkeet) eikä kaavaratkaisu ole yleisten määräysten mukainen. Osayleiskaavan mahdollistama rakentaminen ei esimerkiksi selkeästi tukeudu olevaan alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, on luonteeltaan hajauttavaa eikä tue kestävän liikkumisen edellytyksiä. Lisäksi suositellaan vähentämään kaavaehdotuksen mahdollistamaa uuden rakentamisen kokonaismäärää ja keskittämään rakentaminen voimakkaammin kylän ydinalueelle sitä täydentäen. Edelleen lausunnossa on käsitelty tiestöä, luontoarvoja ja ekologisia yhteyksiä sekä pohjavesialueita.

Lausunnossa edellytetään esiin nostettujen näkökulmien ja muutostarpeiden huomioon ottamista ennen kaavan hyväksymistä. Maakuntahallitukselle esitetään, että se päättää antaa ehdotuksen mukaisen lausunnon.

Asian vireilletulo

Sipoon kunta on 12.4.2023 pyytänyt Uudenmaan liitolta lausuntoa Pohjois-Paippisten osayleiskaavaehdotuksesta. Lausunto pyydettiin antamaan 31.5.2023 mennessä. Uudenmaan liitolle on myönnetty lisäaikaa 13.6.2023 asti.

Asian tausta

Pohjois-Paippisten osayleiskaavan tavoitteet ja keskeinen sisältö

Pohjois-Paippinen sijaitsee Pohjois-Sipoossa noin 10 km Nikkilän taajamasta pohjoiseen. Suunnittelualuetta halkovat itä-länsi -suunnassa maantie 146 (Järvenpää-Pornainen) ja etelä-pohjoinen -suunnassa Paippistentie 11701 sekä Granbackantie 11702. Vuoden 2022 lopussa Sipoossa oli yhteensä 22 313 asukasta, joista Pohjois-Paippisten osayleiskaava-alueelle sijoittui noin 810. Kaava-alueen pinta-ala on noin 34 km2.

Osayleiskaavan kaavaselostuksen mukaan kaavan tavoitteena on kehittää Pohjois-Paippisissa kyläaluetta ja ohjata alueen maankäyttöä siten, että uudisrakentaminen osoitetaan maiseman, ympäristön sekä olevan infrastruktuurin kannalta soveltuviin paikkoihin täydentämään olemassa olevaa rakennetta ja tiivistämään rakentamista kylän keskustassa. Osayleiskaava mahdollistaa alueelle noin 450 uutta rakennuspaikkaa ja arvio tulevasta uusien asukkaiden määrästä on noin 1050.

Linkki osayleiskaavaehdotukseen (kaavakartta): https://www.sipoo.fi/wp-content/uploads/2023/04/Liite-Bilaga-1-G26-Pohjois-Paippinen-osayleiskaava-kaavaehdotus-kaavakartta.pdf

Linkki osayleiskaavan kaavaselostukseen: https://www.sipoo.fi/wp-content/uploads/2023/04/230301_PPOYK-_ehdotus-kaavaselotus.pdf

Maakuntakaavatilanne ja Uudenmaan liiton aiemmat lausunnot

Maakuntakaava on ohjeena muutettaessa tai laadittaessa yleiskaavaa (MRL 32§).

Pohjois-Paippisten osayleiskaava on tullut vireille vuonna 2016. Maakuntakaavatilanne Uudellamaalla on muuttunut sen jälkeen, kun osayleiskaava on aiemmin ollut nähtävillä (valmisteluvaihe 2017,  ensimmäinen ehdotusvaihe 2019). Helsingin seudun vaihemaakuntakaava, joka hyväksyttiin elokuussa 2020 on saanut korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä lainvoiman 13.3.2023. Voimaan kaava tuli muutamia valituksenalaisia teemoja lukuun ottamatta jo syksyllä 2021.

Aiemmin voimassa olleessa maakuntakaavassa Pohjois-Paippisten alueelle oli osoitettu maakunnallisesti merkittävän kylän kohdemerkintä, mutta tämä merkintä on kumoutunut uuden maakuntakaavan myötä. Alue- ja yhdyskuntarakenteen osalta alueelle ei voimassa olevassa maakuntakaavassa enää kohdistu merkintöjä. Sen sijaan alueeseen kohdistuu luontoarvojen turvaamiseen liittyviä merkintöjä, ja maakuntakaavan yleiset määräykset ohjaavat osayleiskaavan laatimista.

Uudenmaan liitto on antanut osayleiskaavasta lausunnon sekä valmisteluvaiheessa (13.3.2017) että edellisessä ehdotusvaiheessa (15.4.2019).

Koska osayleiskaavan valmisteluvaiheessa voimassa oli vielä edellinen maakuntakaava kylämerkintöineen, oli Uudenmaan liiton osayleiskaavan valmisteluvaiheessa 13.3.2017 antaman lausunnon keskeinen viesti, että kaavaratkaisu on maakuntakaavan mukaista eheyttävää rakentamista. Lisäksi liitto edellytti, että luonnonsuojelualueiden rajaukset tulee tarkentaa maakuntakaavassa olevien luonnonsuojelualueiden mukaisiksi.

Edellinen maakuntakaava oli vielä voimassa myös silloin, kun Pohjois-Paippisten osayleiskaava oli ensimmäistä kertaa ehdotuksena nähtävillä ja lausunnoilla keväällä 2019. Tuolloin antamassaan lausunnossa Uudenmaan liitto kuitenkin myös ennakoi jo uuden maakuntakaavan voimaantuloa ja otti kantaa Pohjois-Paippisten osayleiskaavaan peilaten sitä sekä vielä voimassa olleeseen edelliseen maakuntakaavaan että ehdotusvaiheessa olleeseen uuteen Helsingin seudun vaihemaakuntakaavaan. Vielä voimassa olleen maakuntakaavan osalta lausunnossa toistettiin vuoden 2017 lausunnon pääviestit. Ehdotusvaiheessa olleen Helsingin seudun vaihemaakuntakaavan osalta tuotiin esiin ristiriidat suhteessa maakuntakaavatyön keskeisiin tavoitteisiin ja suunnitteluperiaatteisiin, mm., että osayleiskaavaehdotus ei tukeudu sekä maakuntakaava- että MAL-työssä tunnistettuihin Sipoon ensisijaisiin kehitettäviin vyöhykkeisiin eikä se tue kestävän ympäristön muodostumista ja esimerkiksi kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen edellytyksiä nykyistä yhdyskuntarakennetta tiivistämällä.

Muissa tällä hetkellä voimassa olevissa maakuntakaavoissa (Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaava tuulivoimaratkaisun osalta) ja Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava, Östersundomin alue) ei ole Pohjois-Paippisten osayleiskaavan kannalta relevantteja merkintöjä tai määräyksiä tai ne eivät koske Pohjois-Paippisten aluetta.

Voimassa olevan Helsingin seudun vaihemaakuntakaavan keskeinen sisältö suhteessa Pohjois-Paippisten osayleiskaavaan

Helsingin seudun vaihemaakuntakaavatyössä korostuivat aiempaa vahvemmin erilaiset kestävyyteen liittyvät näkökulmat, esimerkiksi olevaan rakenteeseen tukeutuminen, kestävä liikkuminen, ilmastokysymykset ja luontokadon ehkäiseminen. Kestävyyden painoarvo on aluesuunnittelussa sittemminkin yhä vain kasvanut.

Helsingin seudun vaihemaakuntakaavassa Pohjois-Paippisten osayleiskaavan kaava-aluetta koskevat seuraavat merkinnät määräyksineen:

• Seudullisesti merkittävä tie (Maantie 146)
• Suojelualue (Kummelberg ja Rörstrand)
• Natura 2000-alue (Kummelberg, Rörstrand ja Sipoonjoki)
• MLY-alue
• Viheryhteystarve (Haarajoki, Tuomalansuo-Paippinen, Sipoonkorpi-Rörstrandin vanha metsä)
• Pohjavesialue (Pohjois-Paippinen ja Marjamäki, Nygård)
• Voimajohto (Vähänummi-Anttila)
• Maakaasun runkoputki

Lisäksi yleiskaavoitusta ohjaavat maakuntakaavan yleiset suunnittelumääräykset, joista tämän osayleiskaavan osalta keskeisimpiä ovat

• Alueidenkäytön suunnittelussa on edistettävä ilmastonmuutoksen hillinnän ja ilmastonmuutokseensopeutumisen kannalta kestäviä ratkaisuja.
• Alue- ja yhdyskuntarakennetta tulee kehittää olemassa olevaan rakenteeseen tukeutuen.
• Ympärivuotista asumista sekä työpaikkarakentamista on ohjattava ensisijaisesti maakuntakaavassa osoitettuihin keskuksiin, pääkaupunkiseudun ydinvyöhykkeelle, taajamatoimintojen kehittämisvyöhykkeille sekä palvelukeskittymiin. Keskusten välisten liikenneyhteyksien kehittämistä on tuettava erityisesti joukkoliikenteeseen perustuen.
• Uudet asuin- ja työpaikka-alueet tulee suunnitella niin, että ne täyttävät kestävän ympäristön kriteerit: alueiden sijainnin alue- ja yhdyskuntarakenteessa sekä rakentamisen määrän ja tehokkuuden tulee olla sellaista, että monipuolisille toiminnoille, lähipalveluille ja joukkoliikenneyhteyksille sekä lyhyille asiointimatkoille kävellen ja pyöräillen syntyy edellytykset.
• Maakuntakaavassa osoitettujen keskusten, palvelukeskittymien ja taajamatoimintojen kehittämisvyöhykkeiden ulkopuolella tapahtuvan asuin- ja työpaikkarakentamisen tulee ensisijaisesti sijoittua olemassa olevan yhdyskuntarakenteen yhteyteen. Rakentamisen ohjauksessa tulee huomioida olemassa olevan infrastruktuurin mahdollisimman tehokas hyödyntäminen, palveluiden saavutettavuus ja kestävän liikkumisen edellytykset.
• Laajat yhtenäiset luonnon- ja kulttuurimaisema-alueet tulee ottaa huomioon ilmastonmuutoksen hillinnän ja siihen sopeutumisen, maa- ja metsätalouden ja niitä tukevien elinkeinojen kehittämisen sekä luonnon monimuotoisuuden ja virkistyskäytön kannalta. Laajojen, yhtenäisten rakentamattomien alueiden pirstomista ja pinta-alan pienentämistä on vältettävä erityisesti taajamatoimintojen kehittämisvyöhykkeiden ulkopuolisilla alueilla. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on otettava huomioon Helsingin seudun viherkehän kokonaisuuden kehittäminen.

Ehdotus lausunnoksi

Yleistä

Maakuntakaava on ohjeena muutettaessa tai laadittaessa yleiskaavaa (MRL 32§).

Tässä Uudenmaan liiton lausunnossa on keskitytty maakuntakaavan osoittamien maakunnallisten tavoitteiden ja reunaehtojen kannalta keskeisiin alueidenkäytön teemoihin.

Uudenmaan liitto pitkälti toistaa edellisessä vaiheessa lausumansa (lausunto kaavaehdotuksesta 15.4.2019) siltä osin, kun lausunnossa jo tuolloin peilattiin yleiskaavaratkaisua vielä valmisteilla olleeseen Helsingin seudun vaihemaakuntakaavaan.

Uudenmaan liitto edellyttää lausunnossaan esiinnostettujen näkökulmien ja muutostarpeiden huomioon ottamista ennen kaavan hyväksymistä.

Alue- ja yhdyskuntarakenne, liikenne ja liikkuminen

Lainvoimaisessa Helsingin seudun vaihemaakuntakaavassa korostuvat alue- ja yhdyskuntarakenteen kestävyyteen liittyvät tavoitteet ja suunnitteluperiaatteet, kuten keskusten ja kestävän liikkumisen edellytysten tukeminen ja nykyiseen alue- ja yhdyskuntarakenteeseen tukeutuminen sitä tehostamalla ja täydentämällä. Maakuntakaavassa Sipoon kunnan keskeiset kehittämisen alueet ovat Kerava-Nikkilä -ratayhteyteen tukeutuvat Nikkilä ja Talma sekä etelämpänä Söderkulla. Myös sekä edellisessä (2019) että valmisteilla olevassa MAL2023-suunnitelmassa kunta on sitoutunut keskittämään merkittävän osan kasvustaan Kerava-Nikkilä -ratakäytävään.

Jos merkittävä osa kunnan kasvusta suunnataankin muualle kuin edellä mainituille alueille, heikentyvät maakunnan ja kunnan keskeisimpien alue- ja yhdyskuntarakenteeseen liittyvien tavoitteiden toteutumismahdollisuudet. Osayleiskaava-aineiston mukaan Pohjois-Paippisten osayleiskaava mahdollistaa alueelle noin 450 uutta rakennuspaikkaa ja arvio tulevasta uusien asukkaiden määrästä on noin 1050. Tämä on merkittävä osuus koko kunnan kasvusta, jonka on eri lähteiden mukaan arvioitu olevan noin 5 000 -18 800 uutta asukasta vuoteen 2050 mennessä (lähteet Tilastokeskus, Uudenmaan liiton väestö- ja työpaikkaprojektiot 2021, Sipoon kunnan yleiskaava 2050/rakennemallityö). Pelkästään yksin Talman uusi asemanseutu KeNi-radan varrella kattaa merkittävän osuuden arvoidusta kokonaiskasvusta. Aluerakenteessa Pohjois-Paippisten alue sijoittuu maaseutumaiselle vyöhykkeelle irralleen seudun keskuksista ja taajamavyöhykkeistä (lähde esim. YKR, harva ja tiheä taajama-alue, SYKE (2019)).

Alue- ja yhdyskuntarakenteen osalta Pohjois-Paippisten osayleiskaavan mahdollistama maankäyttö ei ole maakuntakaavan yleisten määräysten mukaista.

• Maakuntakaavan yleisten suunnittelumääräysten mukaan ympärivuotista asumista on ohjattava ensisijaisesti maakuntakaavassa osoitettuihin keskuksiin, pääkaupunkiseudun ydinvyöhykkeelle, taajamatoimintojen kehittämisvyöhykkeille sekä palvelukeskittymiin. Pohjois-Paippisten osayleiskaava-alue ei sijoitu minkään näiden merkintöjen alueelle vaan selkeästi niistä irralleen. Sipoossa keskuksina on maakuntakaavassa osoitettu Nikkilä ja Söderkulla, ja maakuntakaavan taajamatoimintojen kehittämisvyöhykkeet tukeutuvat näihin. Talman alue on osoitettu uutena raideliikenteeseen tukeutuvana taajamatoimintojen kehittämisvyöhykkeenä.

• Maakuntakaavan yleisten suunnittelumääräysten mukaan alueidenkäytön suunnittelussa on edistettävä ilmastonmuutoksen hillinnän ja ilmastonmuutokseen sopeutumisen kannalta kestäviä ratkaisuja. Uusia alueita suunniteltaessa maakuntakaava edellyttää myös edellytysten luomista monipuolisille toiminnoille, lähipalveluille ja joukkoliikenneyhteyksille sekä lyhyille asiointimatkoille kävellen ja pyöräillen. Pohjois-Paippisten alueella ei koulun lisäksi ole muita palveluita, kävelyn ja pyöräilyn edellytykset ovat heikot ja joukkoliikenteen palvelutaso on alhainen. Tämä tarkoittaa sitä, että liikkumisen osalta alue tukeutuu henkilöautoiluun ja asiointimatkat ovat pitkiä, ja että myös tulevaisuudessa alue tukeutuu Nikkilän ja etenkin kaupallisten palveluiden osalta Järvenpään palvelutarjontaan, mikä on todettu myös osayleiskaavan kaavaselostuksessa. Ratkaisu ei ole kestävä ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta. Väljää pientalorakentamista laajalle alueelle mahdollistava osayleiskaava ei myöskään luo selkeää potentiaalia alueen kestävyyden lisäämiselle.   

• Maakuntakaavan yleisten määräysten mukaan alue- ja yhdyskuntarakennetta tulee kehittää olemassa olevaan rakenteeseen tukeutuen. Pohjois-Paippinen sijoittuu aluerakenteessa keskus- ja taajamaverkon ulkopuolelle maaseutumaiselle vyöhykkeelle, ja sen sijaan, että kaavan mahdollistama rakentaminen olisi nykyistä rakennetta täydentävää, hajauttaa kaavaratkaisu rakennettua ympäristöä nykyistä laajemmalle alueelle. Kuten Uudenmaan liitto jo edellisessä lausunnossaan (kaavaehdotus 2019) totesi, nykyisen rakenteen täydentämisen sijaan kaavaehdotus mahdollistaa alueen rakennuspaikkojen määrän merkittävän kasvun. Vaikka kaavan mahdollistamien uusien rakennuspaikkojen kokonaismäärää on sitten edellisen kaavaehdotuksen jonkin verran vähennetty, on nykyisen kaavaehdotuksen kokonaisratkaisu yhdyskuntarakenteen osalta luonteeltaan aiempaa hajauttavampi, sillä kylän ydinalueen painotusta on heikennetty suhteessa kaavan muille alueille mahdollistaman rakentamisen määrään. 

Kokonaisuutena katsottuna kaavaehdotus ei tue voimassa olevan maakuntakaavan tavoitteita, kuten sujuvaa arkea ja palveluiden saavutettavuutta joukkoliikenteeseen ja kestävään liikkumiseen sekä olevaan rakenteeseen tukeutuen.

Uudenmaan liitto toistaa edellisessä lausunnossaan esittämänsä ja toteaa, että maakunnallisten tavoitteiden ja maakuntakaavaratkaisun ja myös MAL-työn alueidenkäytön painotusten näkökulmasta olisi suositeltavaa merkittävästi vähentää Pohjois-Paippisten osayleiskaavaehdotuksen mahdollistamaa uuden rakentamisen kokonaismäärää ja keskittää uusi rakentaminen tukemaan voimakkaammin kylän ydinaluetta sitä täydentäen.

Maantie 146 on merkitty Helsingin seudun vaihemaakuntakaavassa seudullisesti merkittäväksi tieksi. Väylälle tai sen välittömään läheisyyteen ei saa tehdä toimenpiteitä, jotka heikentävät joukkoliikenteen tai kuljetusten palvelutasoa. Maantien 146 ja Paippistentien/Granbackantien liittymän parantaminen (kiertoliittymä tai muu soveltuva ratkaisu) ei saa heikentää joukkoliikenteen tai kuljetusten palvelutasoa maantiellä 146. Sipoon tulee tehdä yhteistyötä Uudenmaan ELY-keskuksen kanssa suunniteltaessa maantietä 146 koskevia toimenpiteitä.

Luontoarvot ja ekologinen verkosto

Maakuntakaavan yleismääräys edellyttää, että "Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa ja alueidenkäytössä on otettava huomioon alueiden arvokkaat ominaispiirteet ja turvattava luonnon, maiseman ja kulttuuriympäristön arvot. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on tarkistettava viranomaispäätösten, inventointien tai rekisterien ajantasainen tieto arvokkaista alueista, kohteista ja yhteyksistä mukaan lukien alueiden ja kohteiden tarkemmat rajaukset." Vaikuttaa siltä, että kaavaselostuksessa todetut luontotiedot eivät osin ole riittävän ajantasaisia, jotta voitaisiin todeta, että maakunnalliset luontoarvot on otettu riittävästi huomioon. Esimerkiksi Hökärrin metsä on tunnistettu kaavaselostuksessa 2010 tehdyn selvityksen maakunnallisesti arvokkaana kohteena, ottamatta huomioon, että samaa aluetta on selvitetty 2019 LAKU-kriteereihin perustuen ja todettu yhdistelmäkriteereillä maakunnallisesti arvokkaaksi (selvitys Uusimaa-kaava 2050, Luontoselvityskohteiden maakunnallinen arvo, koosteraportti, Uudenmaan liitto 2019). Kaavatyössä ei myöskään ole hyödynnetty maakunnallisten ekologisten verkostojen selvitystä Uudenmaan ekologiset verkostot Zonation-analyysien perusteella (Uudenmaan liitto 2018).

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen lisää tarvetta toimiville ekologisille yhteyksille. Kaavaselostuksessa on vaikutusten arvioinnin kohdalla todettu, että "Kaavassa on huomioitu laajojen metsäalueiden väliset yhteystarpeet, joka edesauttaa lajien liikkumista ja leviämistä laajalla alueella." Selostukseen tulee täsmentää, millä tavalla nyt kaavakartan ratkaisuissa rakentamisen aluevarausten välistä kapeikon kautta esitetty viheryhteystarve sekä kaava-alueen reunalla sijaitseva itäisempi yhteys toteuttaisivat riittävät maakunnalliset yhteydet. Lisäksi tulee perustella, mistä syistä yhteyttä ei ole esitetty leveydeltään toimivampana. Maakuntakaavan viheryhteystarvemerkintä edellyttää myös ekologisten yhteyksien parantamista, jos siihen on vaihtoehtoja olemassa. Käytävän leveys tulee olla riittävä (yleensä toimivuus vaatii vähintään 500-1000 m), jotta käytävään kohdistuvalle reunavaikutukselle eli erilaisille häiriöille herkemmät lajitkin pystyvät käyttämään yhteyttä.

Lisäksi pohjoisosien kytkeytyminen kaava-alueen ulkopuolelle on ratkaistu eri kohdassa kuin maakuntakaavassa esitetty viheryhteystarve (Haarajoki). Tämä on syytä tuoda esiin kaava-aineistossa ja kuvata kaavan ratkaisujen toimivuutta suhteessa maakuntakaavaan tarkemmin (mukaan lukien eteläpuolen viheryhteystarve Sipoonkorpi-Rörstrandin vanha metsä). Ekologisten yhteyksien kehittämistarvetta on syytä tarkastella laajemmin maakunnallisena kokonaisuutena kaava-alueelta luoteeseen ja länteen päin (Haarajoen yhteyden lisäksi Tuomalansuo-Paippinen -viheryhteystarve sekä Lemmenlaakson suojelualueena osoitettu ydinalue Järvenpään puolella). Uudenmaan ekologiset verkostot Zonation-analyysien perusteella -selvityksen (2018) mukaan kyseiset länsipuolen yhteydet ovat nykytilassaan heikot. Kaavaratkaisuista esitetyt tiedot ovat puutteellisia ekologisten verkostojen osalta.

Pohjavesialueet

Osayleiskaava-alueella on kaksi maakuntakaavassa osoitettua pohjavesialueen merkintää. Maakuntakaavan pohjavesialueen ominaisuusmerkintä ilmaisee alueen erityisominaisuutta ja siihen liittyvässä kaavamääräyksessä on kiinnitetty huomiota vesilähteiden suojeluun. Tavoitteena on turvata pohjaveden laadullinen tila ja antoisuus edistämällä vesivarojen kestävää käyttöä ja estämällä pohjavesien pilaantumista. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on kiinnitettävä huomiota erityisesti maaperä- ja pohjavesiolosuhteisiin sekä otettava huomioon pohjavesialueille sijoittuvien vedenottamoiden suoja-alueet.

Osayleiskaavan vedenhankinnan kannalta tärkeää pohjavesialuetta koskevassa suunnittelumääräyksessä todetaan, että "Maalämpöjärjestelmien toteuttaminen edellyttää toimenpidelupaa". Uudenmaan liitto huomauttaa, että maalämpökaivojen poraaminen voi aiheuttaa pohjaveden pilaantumista tai sen vaaraa.  Maalämpöjärjestelmän asentaminen pohjavesialueelle on käytännössä edellyttänyt toimenpideluvan lisäksi vesilain mukaista lupaa. Viime aikoina lupia ei ole myönnetty pohjavesialueille. Vedenhankinnan kannalta tärkeää pohjavesialuetta koskevaa suunnittelumääräystä on tarpeellista muuttaa em. osin. Kaavaehdotuksen jatkovalmistelussa on syytä harkita suunnittelumääräyksen muuttamista siten, että pohjavesialueelle ei olisi sallittua maalämpöjärjestelmien rakentaminen.

Osayleiskaavaehdotuksessa on asianmukaisesti osoitettu pohjavesialueelle sijoittuvien vedenottamoiden suoja-alueet. 

Esittelijän päätösesitys:

Maakuntahallitus päättää

-        antaa edellä esitetyn ehdotuksen mukaisen lausunnon

-        tarkastaa pöytäkirjan tämän pykälän osalta kokouksessa 

Päätös:

Maakuntahallitus päätti

-        antaa edellä esitetyn ehdotuksen mukaisen lausunnon

-        tarkastaa pöytäkirjan tämän pykälän osalta kokouksessa 

Lisätiedot:

 Vastuujohtaja Paula Autioniemi

 Asiantuntija Mariikka Manninen

Täytäntöönpano:

 Sipoon kunta